Judolla on uusia haasteita lajikartalla selviytymisessä

Judoliiton puheenjohtaja Marko ”Tankki” Laaksonen pohtii kirjoituksessaan judon selviytymismahdollisuuksia lajikartalla kovenevan kilpailun, väestön ikääntymisen ja kulttuurimuutosten paineessa.

 
11.2.2020

Suomalainen judo on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Varsinainen boomi koettiin 1970- ja 1980-luvuilla, kun judo levisi maahamme ja sitä harrastettiin paljon. Judo-boomin jälkeen laji pysyi elinvoimaisena, sillä judopiireissä ymmärrettiin laajentaa toimintaa lapsiin ja nuoriin. Nykyään 66 prosenttia judoväestöstämme on alle 18-vuotiaita ja toiminta on laaja-alaista. Kovan kilpajudon rinnalla on monenlaista toimintaa: kuntojudoa, muksujudoa, erityisryhmien judoa, kataa ja paljon muuta. Kaikki tämä toiminta on ollut omiaan pitämään judoa elinvoimaisena lajina Suomessa.  

Mutta miltä näyttää tulevaisuus? On selvää, että monet muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa ja urheiluelämässä vaikuttavat siihen, miten lajimme selviää tästä muutoksesta. Demografia on ensimmäinen huolen aihe. Lapsiluku on pienenemässä ja tämä eittämättä osuu myös judoon. Koska jäsenistömme on lapsi- ja nuorisovoittoista, kilpailu kovenee. Väestö myös keskittyy kasvukeskuksiin ja haja-asetusaluilla potentiaaliset judokat vähenevät entisestään. Seurauksena tästä lajien välinen kilpailu kovenee entisestään. Toisaalta maahanmuuttajien ja heidän lapsiensa suhteellinen määrä kasvaa. Tässä onkin yksi mahdollisuus lajillemme. Maahanmuuttajissa on kansallisuuksia, joiden lähtömaissa judo ja muut kamppailulajit ovat hyvässä huudossa. Meidän tulisikin entistä enemmän miettiä, miten heitä saataisiin tehokkaammin mukaan judotoimintaan.  

Talkootyön suosio on myös hiipumassa. Tämä on erityisen huono uutinen judolle, sillä valtaosa seuroistamme toimii sen varassa. Siksi seuroissa olisikin hyvä miettiä myös muita tapoja pyörittää toimintaa. Ammattimaistuminen urheilussa ja liikunnassa on trendi, jota väistämättä tulisi entistä enemmän miettiä myös judossa. Tässä esimerkiksi iltapäiväkerhotoiminta voisi olla yksi mahdollisuus.  

Mikään kehitys ei ole mahdollista, ellei tuote ole kunnossa. Judo on lajina hyvässä maineessa. Siihen vaikuttaa mm. se, että judoa aivan aiheestakin pidetään hyvänä lajina oppia ja ylläpitää motorisia ja sosiaalisia taitoja, joista on hyötyä moneen muuhunkin lajiin ja elämään yleensä. Myös mahdollisuus harrastaa lajia läpi elämän on seikka, jota kannattaa edelleen ylläpitää ja kehittää.

Judon koulutusjärjestelmä, tapahtumien laaja-alaisuus ja paljous ovat asioita, joissa lajimme on jo nyt hyvällä tolalla. Urheilun eettinen puoli ja siihen liittyvä vastuullisuus ovat myös asioita, joita on syytä pitää ajan tasalla lajissamme. Tästä hyvänä muistutuksena on muodostelmaluistelun julkisuudessakin puitu tapaus. Nämä seikat tulevat vaikuttamaan jatkossa entistä enemmän myös lajien ja seurojen saamaan julkiseen tukeen.  

Tulevaisuus näyttää monella tapaa erilaiselta kuin nykyisyys ja menneisyys. Jäämällä vanhaan, mikään laji ei selviydy. Ratkaisevassa asemassa on halu selviytyä ja päivittää toimintaa tulevaisuuden haasteisiin sopivaksi. Tässä asiassa seurat ja myös Judoliitto ovat avainasemassa. Judolla on hyvät mahdollisuudet pysyä lajikartalla myös jatkossa. Tässä me kaikki olemme avainasemassa.

Judoliitto haluaa olla mukana tukemassa seuroja tulevaisuuden haasteiden selättämisessä. Se vaatii yhteen hiileen puhaltamista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Judon seuraverkosto on yksi hyvä tapa olla mukana varmistamassa sitä, että käytännöt leviävät ja judo kehittyy ajan mukana.  

Kirjoittaja

Marko Laaksonen