Tulossa strategian päivitystä

Judoliitossa otetaan käyttöön projektimalli, jossa kuka tahansa voi suunnitella projektin ja esittää sitä hallitukselle

 
17.11.2018

Hallitus on kuluneen vuoden aikana pohtinut suomalaiselle judolle vuonna 2013 laaditun strategian päivitystarvetta. Pohdintojen johtopäätös on ollut, että siinä kirjoitetun takana on vieläkin syytä seistä. Olympiakulta on visiona tarpeellinen. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että tehdään asioita mahdollisimman hyvin, jotta huippukilpailijoillamme olisi uransa alusta asti kaikki, mitä he matkallaan tarvitsevat.

Hallitus tulee kuitenkin esittämään vuosikokoukselle, että strategiaan nostettaisiin rinnalle toinen visio ”lisää judopöhinää” tai konkreettisemmin ja mitattavammin 10 000 judokaa Suomisportissa. Jäsenmäärä on ollut vuosikausia 7 500:n luokkaa, vaikkakin se tietojärjestelmäuudistuksen myötä ensimmäisenä käyttövuonna hieman putosi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii erilaisten jäsenhankintaan liittyvien toimenpiteiden lisäksi jo mukana olevien jäsenten pitämistä judon parissa. Tähän päästään löytämällä erilaisia tapoja olla mielekkäästi mukana judossa: toimintaa erilaisille kohderyhmille ja mielekkäitä etenemispolkuja judoharrastuksen parissa.

Visiot tukevat toisiaan: mitä enemmän Suomessa on judoa, sitä enemmän tukea, mahdollisuuksia harjoitella ja vastustajia huipulle pyrkivillä on ja sitä enemmän lahjakkuuksia seuloutuu judon pariin.

Tavoitteen eli 10 000 jäsenen saavuttaminen edellyttää myös, että kaikki judon parissa jo olevat henkilöt saadaan Suomisportin rekisteriin. Suomisportia kehitetään liittämällä siihen lisää judoon liittyviä toimintoja, kuten ilmoittautumiset tapahtumiin. Toisaalta järjestelmän käyttöä pyritään edelleen tekemään helpommaksi ja lisäämään siihen seurojen tarvitsemia ominaisuuksia.

Suomisportissa olevat jäsenet tulevat entistä tärkeämmiksi myös seuroille, sillä liiton ja seurojen valtionavustukset sekä tulevina vuosina myös kuntien avustukset  tullaan hakemaan Suomisportin kautta. Silloin jäsenmääriä ja toimintaa tarkastellaan Suomisportin tietojen, ei erillisten hakemusten perusteella. Tämä koskee kaikkia lajeja, riippumatta siitä, millainen järjestelmä kullakin lajilla jäsenrekistereittensä hoitamiseksi on.

Judoliiton ja Suomisportin palveluita jäsenistölle on tarkasteltava avoimesti.  Lisäksi on lisättävä Judoliiton näkyvyyttä kentällä sekä toisaalta osallistettava judokenttä toiminnan kehittämiseen. On nimittäin selvää, että tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan koko judokenttää.

Strategiaan lisätään myös mittareita. Olympiakultaan tähtäävä mittaristo liittyy kilpailumenestyksen ja judopöhinään liittyvä mittaristo ennen kaikkea jäsenmäärään. Vuoden 2018 aikana tapahtuneen kokeilun jälkeen asetetaan mittarit ja tavoitteet vuodeksi 2019, ja niitä seurataan hallituksessa kvartaaleittain. Mittariston tuottaminen ja sen mukainen toiminta ohjaa osaltaan henkilöstön päivittäistä työtä.

Strategia ei ole strategiaa ilman toimenpiteitä. Toimenpiteet ovat käytännössä toiminnan muutosta - joko kehittämistä tai luopumista jostakin. Muutoksen tekemisessä tavoitteena on aktivoida koko judokenttä tekemään asioita strategian tavoitteiden suuntaan. Sitä varten Judoliitossa otetaan käyttöön projektimalli, jossa kuka tahansa voi suunnitella projektin ja esittää sitä hallitukselle.

Projektin tulee olla visioiden saavuttamista tukeva, ja sitä voi esittää kenelle tahansa hallituksen jäsenelle. Asian hyväksyessään hän sitoutuu esittelemään hankkeen hallitukselle ja olemaan projektin yhteyshenkilö hallitukseen päin. Ennen projektin hyväksyntää hallituksessa sillä tulee siis olla jompaankumpaan visioon liittyvä tavoite, määräaika, budjetti, asiaan sitoutuneet tekijät, mittarit sekä hallitukseen kuuluva yhteyshenkilö.

Ennen kaikkea projekti tulee olla tehtävissä. Rahoitus voidaan ottaa liiton budjetista tai sille voidaan hankkia ulkopuolista rahoitusta. Mikäli projekti ei etene toivotusti, se lopetetaan.

Vuosisyklillä pyritään siihen, että kevät on projektien ideoimisen ja suunnittelun aikaa. Keväisin hallitus ja työntekijät myös jalkautuvat kentälle ideointia varten. Hallitus keskustelee uusista projekteista kesäkokouksessaan, ja hyväksytyt projektit sidotaan syksyn aikana toimintasuunnitelmaan ja budjettiin. Vain nopeasti toteutettavat, ulkopuolista rahoitusta saavat tai vähän rahaa sitovat hankkeet voidaan aloittaa nopeammin.

Judoliiton olemassa olevat valiokunnat ja työryhmät kytketään myös isommaksi osaksi Judoliiton kehittämistä. Työryhmillä on usein paras näkemys oman osa-alueensa kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Työryhmien aktivointi ja kannustaminen kehittämistyöhön on avainasemassa Judoliiton kehittämistyössä.

Työryhmien kokoonpanoa tulisi tarkastella entistä enemmän vuosittain, jotta varmistetaan että mukana on ihmisiä joilla on imua, ideoita ja energiaa vapaaehtoistoimintaan. Valiokuntien kokoonpanoa ei siis tule pitää samana vuodesta toiseen.

Strategian päivitysesitys tulee Judoliiton vuosikokoukseen hyväksyttäväksi 24. marraskuuta. Mikäli päivitykset hyväksytään, kirjoitetaan vanhan strategian ja nyt esiteltyjen lisäysten pohjalta varsinainen strategia-asiakirja ensi vuoden alkupuolella. Tällä strategialla suomalaista judoa viedään sitten kohti 2020-lukua.

Kirjoittaja

Marko Laaksonen