Koti kolmella tatamilla

Eetu Laamanen jakoi Pariisin-oppeja Nääshallissa Tampereen judon loppiaisleirillä.

 
7.1.2019

Eetu Laamanen antoi Tampereen loppiaisleirin päätteeksi judojunioreille kaksi ohjetta menestykseen:

"Jatkakaa tällä samalla asenteella ja kuunnelkaa valmentajien ohjeita."

Takana on kolme päivää leirin ohjaajana tutulla tatamilla Nääshallissa. Suomessa Laamasella on kaksi kotisalia, Kiteellä ja Tampereella. Hän ole unohtanut niistä kumpaakaan, vaikka nykyään kotipaikka onkin Pariisi ja judoseura ACBB. Suomessa käydessään Eetu yrittää ehtiä mukaan treeneihin kummallakin paikkakunnalla. Hän tiedostaa vastuunsa maajoukkuetason urheilijana.

"Judoa harrastaville lapsille ja nuorille on tärkeää, että kilpajudokat näkyvät omalla salilla. Tarvitaan esikuvia ja esimerkkejä, ihan kuten missä tahansa lajissa."

Ranskaan muuton ajatuksen herätti aikanaan Suomen päävalmentajana toiminut Pascal Tayot, jonka kaudella Pariisin judomaailma tuli suomalaisjudokoille tutuksi. Laamanen treenaa judoa maanantaista perjantaihin. Treenejä on 1-2 kertaa päivässä harjoitusohjelman vaiheesta riippuen.

Viikonloppuisin Eetu käy töissä. Harjoittelun ohessa hän on suorittanut Ranskassa valmentajatutkinnon ykkösosan.

Ranskalaista järjestelmällisyyttä

Ranska on suuri judomaa, jossa lajin harrastajia on yli 600 000. Suuruus antaa mahdollisuuden siihen, että valmennukseen, harjoittelumahdollisuuksiin ja esim. koulujudoon on satsattu paljon. Valmentajia on paljon, ja jo nuoresta alkaen judokat pääsevät ammattilaisten valmennukseen. Toiminta on järjestelmällistä kaikilla tasoilla, babyjudosta eli meikäläisestä muksujudosta alkaen.

Eetu kertoo, että Ranskassa valmentajan on suoritettava ammattitutkinto ja siitä saa todistuksen.

"Ilman pätevyyttä valmentaminen ei ole mahdollista. Kun valmentaja käy ohjaamassa muissa seuroissa, hänen todistuksensa tarkistetaan. Valmentajat saavat yleensä ohjaamisesta tuntipalkkion, joka vaihtelee 20 ja 40 euron välillä."

Seuroissa panostetaan kilpailijoihin, mutta siellä odotetaan myös kilpailijalta vastinetta panostukselle. Eikä se tarkoita vain kilpailumenestystä.

"Jokaisen kilpailijan on kauden aluksi allekirjoitettava paperi, jossa on tarkasti kerrottu kilpailijan oikeudet ja velvollisuudet seurassa. Kilpailijoiden kuuluu osallistua ohjaamiseen ja muuhun seuran toimintaan. Leirit ja harjoitukset, joissa on oltava ohjaamassa kirjataan. Jos tulee este, se on korvattava toisella kerralla."

Allekirjoitettu paperi toimitetaan seuran puheenjohtajalle.

Vaikka Suomi on judomaana pieni, niin jotakin tästä järjestelmällisyydestä voisi kenties
ottaa käyttöön Suomenkin judoseuroissa, Laamanen pohtii.

"Kilpailijoiden kokemuksen tehokkaampi hyödyntäminen seuroissa ja koulujudon edistäminen esimerkiksi voisivat olla kehittämiskohteita. Ohjaajien koulutusta on tarjolla, ja siihen kannattaakin panostaa ja rohkaista ohjaajia kehittämään itseään. Judo kehittyy jatkuvasti eikä kaavoihin kannata kangistua."

Laamanen nostaa esille seikan, johon Ranskassa kiinnitetään paljon enemmän huomiota kuin Suomessa.

"Otetaistelua harjoitellaan paljon ja kaikkea sitä mitä tapahtuu ennen heittoa."

"Suomalaiselle judokalle on ehkä tyypillisempää olla enemmän reaktiivinen, odottaa ensin mitä toinen tekee ja yrittää sitten itse vastata siihen. Ranskalainen judoka pyrkii otehallintaan ja omille tekniikoille sopivaan tilaisuuteen heti."

Junnut kisaamaan

Menestyminen kilpailuissa tuo näkyvyyttä, näkyvyys lisää harrastajia ja lajin kasvu lisää mahdollisuuksia ammattimaisuuteen

"Yhden maan malli tai yksi tekijä sinänsä ei välttämättä ole ratkaisevaa eikä Ranskan judon toimintamallia vois sellaisenaan suoraan kopioida muualle", Laamanen sanoo. Oppia kuitenkin kannattaa hakea ja tutkailla, mikä sopisi meille.

Junioreita Laamanen kannustaa kilpailemaan.

"Ranskassa salikisoja on todella paljon ja kisaaminen on olennainen osa judon harjoittelua. Sen kautta näkee kehittyykö itse judokana. Ja kisamatkat tietysti ovat osa kilpailua ja porukassa olemista."

Eetu muistutti loppiaisleirin osallistujia myös monipuolisesta harjoittelusta ja liikkumisesta. Leirin ohjelmaa kuului myös alustus, jossa Laamasen veljekset Eetu ja Aatu kertoivat omasta judopolustaan. Judon ohella kannattaa liikkua ja harrastaa monipuolisesti. Ohjaajienkin on hyvä muistaa, että harjoittelun tulee olla monipuolista ja hauskaa.

Mittersill aloittaa vuoden

Monen maajoukkuejudokan alkuvuoden ohjelmaa kuuluu Mittersillin leiri itävallasa, ja sinne Laamanenkin suuntaa Tampereelta. Vuoden ensimmäinen kilpailu on Belgia Open. Sitten ohjelmassa on Pariisin Grand Slam ja sen perään leiri.

"Tokion olympialaiset 2020 ovat päätavoitteeni ja siihen harjoittelu- ja kilpailuohjelmalla tähdätään. Harjoittelun suunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti. Sen pidemmälle en ole suunnitelmia judon suhteen ajatellut."

Teksti ja kuvat: Anna-Maria Maunu