Judoliiton uusi puheenjohtaja Esa Niemi:
Rahoituksen hankkiminen on kaikkien lajiliittojen ykkösasia

Esa Niemi valittiin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen Suomen Judoliiton puheenjohtajaksi, kun Marko ”Tankki” Laaksonen ei jatkanut enää tehtävässään. Hieman aiemmin Niemeä pyydettiin ehdolle myös Olympiakomitean hallitukseen kamppailulajien yhteisenä ehdokkaana. Niemi tuli valituksi paikalle ensimmäisenä judokana kautta aikain.

 
14.12.2020

Helsinkiläinen Esa Niemi (2 dan) muistuttaa suomalaisen judon historian ulottuvan aina vuoteen 1958. Vuoden 1964 olympialaisista lähtien lähes kaikissa olympialaisissa on ollut suomalaisia judokoita edustettuna. Tänäkin päivänä judon koulutus- ja valmennusjärjestelmä on hyvä. Seuroja on 120 ympäri Suomen, lajilla on hyviä nuoria kilpailijoita ja uusi päävalmentaja.

‒ Seuroissa tehdään hyvää työtä ja niissä toimivien ihmisten tekemistä täytyy kannustaa ja sitä kautta suomalainen judo menestyy, Niemi painottaa.

Niemen mielestä suomalaisen judon tärkeimmät kehityskohteet ovat seuratoiminnan tukemisessa, jotta saadaan enemmän ammattimaista ja laadukasta toimintaa ja sitä kautta uusia harrastajia. Judon kilpailukykyä pitäisi nostaa muiden harrastusten ja useiden kamppailulajien puristuksesta. Se tarkoittaa ensisijaisesti näkyvyyden nostamista.

Uusi puheenjohtajapesti tuli Niemelle odottamatta, sillä se ei kuulunut pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Muutos tapahtui nopeasti sen jälkeen, kun Tankki ilmoitti, ettei enää jatka. Sen jälkeen alkoi pyyntöjä tulla useista suunnista.

‒ Tuli tunne, jonka suomalaisen judon merkittävä tekijä alkuvuosilta sanoi: ”Jokainen meistä on judolle niin paljon velkaa” (Max Jensen). Tämän voin itsekin allekirjoittaa. Judo on tuonut omaan elämään erittäin paljon asioita, jotka vaikuttavat jatkuvasti niin työ- kuin vapaa-aikaanikin. Tarkan harkinnan jälkeen mukaan lähteminen tuntui hyvältä ja oikealta ratkaisulta, Niemi kertoo.

Ensimmäinen judoka Olympiakomiteassa

Seitsemän lajiliittoa kysyi Niemeltä, lähtisikö hän ehdolle Olympiakomitean hallitukseen kamppailulajien yhteisenä ehdokkaana.

‒ Mietin asiaa pitkään, myös omaa ajankäyttöäni ja totesin, että OK:n hallitus olisi mielenkiintoinen näköalapaikka. Kun olen muutenkin tekemisissä urheilun ja liikunnan parissa, niin olisi mielekästä antaa oma panos ja osaaminen Suomen isoimmalle ja parhaimmalle kansanliikkeelle.

Niemi suostui siis ehdolle OK:n hallitukseen. Sen jälkeen tuli eteen Judoliiton puheenjohtajaehdokkuuskysymys.

‒ Ajattelin, etteivät molemmat tehtävät todennäköisesti tule samaan aikaan, mutta näin siinä kuitenkin kävi. Se tarkoittaa vaan sitten kalenterin laittamista uuteen järjestykseen, Niemi toteaa.

Mitkä seikat ovat sitten Niemen mielestä suomalaisen liikunnan ja urheilun suurimpina haasteina nyt ja lähitulevaisuudessa?

‒ Ykkösasiana on paljon julkisuudessakin ollut rahoitus, joka tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti veikkausvoittovaroista. Sen tulevaisuus on iso kysymysmerkki. Toinen julkisuudessa ollut iso haaste on Suomen arvokisamenestys. Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista haluaa menestystä ja sillä on paljon kansakuntaan positiivisesti vaikuttavia seikkoja. Kolmantena asiana nostaisin koko väestön, varsinkin lasten ja nuorten, liikkumisen edistämisen, joten työmaata ja pohdittavaa riittää, Niemi sanoo.

Eettiset arvot kunniaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa nyt ja tulevaisuudessa vastuullisuuteen liittyviä asioita liittojen avustuspäätöksien arviointiperusteina yhä enemmän. Vastuullisuus tarkoittaa muun muassa hyvää hallintoa, turvallista toimintaympäristöä (fyysinen ja psyykkinen), tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ympäristöasioiden huomioimista ja antidopingasioiden hoitamista. Mitä ajatuksia tämä herättää?

‒ Tärkeitä asioita kaikki ja hyvä, että ne on nostettu arviointiperusteisiin entistä isommin. Käytännössä nuo kaikki pohjautuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön ja erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden noudattamisessa varsinkin Pohjoismaissa on oltu edelläkävijöitä. Silti vaaditaan jatkuvaa seurantaa ja toimintatapojen muokkaamista ja uudistamista, Niemi muistuttaa.

Niemi on ollut pitkään urheilujärjestöpuolella luottamushenkilönä sekä seura- että liittotasolla. Judolehti halusi kysyä, mitä kansalaisjärjestön luottamushenkilötehtävän hoitaminen on Niemelle opettanut ja minkälaisia valmiuksia se antaa muuhun elämään tai työhön?

‒ Hyvin harva pärjää tässä maailmassa yksin. Järjestöissä toimiminen tuo paljon asioita, jotka vaikuttavat kaikkeen niin työssä kuin vapaa-aikana; työelämässä hyvä verkosto tuo eteen uusia mahdollisuuksia ja opimme myös ymmärtämään paremmin ihmisten erilaisuutta, hyväksymään erilaisia mielipiteitä ja suvaitsemaan toisiamme entistä paremmin.

‒ Usein myös liikunnan järjestötekemisessä oppii omasta terveydestä ja liikkumisesta asioita, jotka samalla kannustavat liikkumaan. Erittäin tärkeää on mielestäni myös kansainvälinen toiminta ja verkostot. Suomessa emme itse pysty keksimään kaikkea, joten maailmalta löytyy jo testattuja asioita, joita voidaan soveltaa myös meille, Niemi sanoo ja kiteyttää vielä loppuun:

‒ Kansainvälisessä toiminnassa oppii myös ymmärtämään erilaisia tapoja ja kulttuureja, joka osaltaan auttavat erilaisissa tehtävissä toimimisessa.