Luukas Saha – tinkimätöntä työtä kohti tavoitteita

Tampereella asuva ja opiskeleva, 22-vuotias Luukas Saha on juuri valittu Top Teamiin, jonka tähtäin on Pariisin ja Los Angelesin olympialaisissa. Riihimäen Judoseuraa edustava Saha on myös Judoliiton valmennusvaliokunnan valinta vuoden 2020 Vuoden Judokaksi.

 
19.1.2021

Luukas Sahalla on takanaan yli 10 vuoden kansainvälinen kilpailukokemus. Juniorivuosina Luukas kykeni murtautumaan lähelle ikäluokkansa kärkeä. Ensimmäisen IJF-turnauksen voiton hän nappasi 2015. Saha on ollut pistesijoilla kaikissa nuorten ikäluokkien EM-kisoissa (U18 7., U21 7. ja U23 5.). Tulevina vuosina haasteena on raivata paikka aikuisten ikäluokan kansainväliseen parhaimmistoon.

Nyt takana on onnistunut painoluokan vaihto 66 kg:n sarjaan ja siirtyminen aikuisten kilpailuihin. Kansainvälisissä kilpailuissa Saha on ottanut mm. pronssia Bratislavan Euroopan Cupista, seitsemännen sijan Luxemburgin Euroopan Openista sekä hopeaa Vise Openista Belgiasta. Marraskuussa pidetyissä U23:n EM-kisoissa tuli viides sija. Onnistumisen syiksi Luukas sanoo:

‒ Ei siinä mitään ihmeellisiä salaisuuksia ole. Muutama hyvä tulos on tullut, kun on saanut mitattua sitä omaa parasta tekemistä kilpailuissa ja keskittynyt olennaiseen treeneissä ja kisoissa. Olennaisella Saha tarkoittaa omien vahvuuksien kehittämistä ja kovaa treeniä. 

Kilpaurheilua koronakaudella 

Luukas sanoo taakse jääneen vuoden olleen erilainen useista syistä, mutta etenkin koronan takia. Hän on iloinen, että sai alkuvuodesta paljon otteluita ja napattua kisoista hyviä onnistumisia.

‒ Sitten tuli se lock down vähän kaikkialle. Ei päässyt minnekään ja kehittyminen perustui vain omaan treenaamiseen. Piti tehdä niin paljon perustreeniä, kuin vain pystyi. Haastavinta keväällä oli, kun ei ollut kilpailuja eikä tiennyt, mikä on seuraava tavoite. Siitä huolimatta piti motivoitua treenaamaan päivästä päivään. Se oli ihan uudenlainen haaste. Lisäksi päivittäisharjoitteluun tuli muutos, kun alussa ei ollut judotreenejä. Myöhemmin pystyin isän kanssa tekemään ylläpitäviä tekniikkatreenejä Turengissa.

Luukas näkee kuitenkin positiivista siinä, että koronakeväänä, kesällä ja syksyllä oli mahdollisuus tehdä kunnolla asioita, joihin ei pysty panostamaan kisakaudella. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee fysiikan kehittämisen. Syksyllä korona ei rajoittanut Luukaksen mukaan harjoittelua mitenkään merkittävästi, koska pienryhmissä sai myös randoriharjoituksia.

‒ Vaikka kaikenlaista on tapahtunut ja haasteita on ollut, niin vuosi 2020 oli judollisesti kokonaisuutena hyvä. Paljon kehitystä on tullut ja se on tärkeintä, Luukas sanoo. 

Omassa elämässä koronan tuomiin rajoituksiin Saha on alkanut jo tottua niin, ettei niitä enää juuri huomaa.  

‒ Tietysti saa olla koko ajan tarkkana. Ei voi ottaa ylimääräisiä riskejä, joten ihmisiä voi tavata vain pienissä porukoissa, Luukas toteaa.

Esimerkkinä Luukas mainitsee, ettei voi käydä rentoutumassa yleisissä saunoissa ja avantouinnilla, kuten talvisin yleensä. Opiskeluun ei ole tullut suuria muutoksia, koska Tampereen yliopiston kauppatieteen opinnot pyörivät muutenkin pääasiallisesti etänä.

Uutena arkeen ovat tulleet myös koronatestit, joita otetaan ennen ulkomaan reissuja, niiden aikana ja jälkeen. Omaehtoisessa karanteenissa Luukas on ollut aina ennen negatiivista testitulosta. Keväällä oli flunssaa, jonka myötä hän kävi testeissä ja oli karanteenissa peräti kaksi viikkoa. Tuolloin testeihin pääsy oli vielä hankalaa. 

Yhden kerran Luukas odotti koronatestin tulosta Pajulahdessa autossa ennen treenien alkamista ja oli varautunut viettämään siellä myös yön. Lopulta järjestyi karanteenihuone, jonne Luukas sai ruokaa. Testitulos ei tullut kuitenkaan aamutreeneihin mennessä, joten Luukas päätti lähteä takaisin Tampereelle, jonne tulos tuli noin kaksi tuntia kotiin saapumisen jälkeen. Negatiivisen tuloksen saatuaan Saha ajoi takaisin Pajulahteen, jotta pääsi mukaan iltatreeneihin. Loppuvuodesta alkaen testeihin on päässyt jo matalammalla kynnyksellä, mutta tulosten ja todistusten saamisessa on ollut ajoittain viivettä. 

‒ Ennen EM-kisoja olin saanut tekstiviestin negatiivisesta tuloksesta, mutta lennolle vaadittavan todistuksen sain vasta matkalla lentokentälle, Luukas kertoo.

Arvokilpailut käytiin tiukoin turvajärjestelyin

Eri maiden koronamääräykset vaihtelevat Euroopan sisällä. Kroatia edellytti maahantulijoilta enintään 48 h vanhaa negatiivista testitulosta ja todistusta, kun Tshekissä riitti yleisemmin käytössä oleva enintään 72 h vanha negatiivinen tulos ja todistus. Molemmissa kilpailuissa (U23 ja aikuiset) noudatettiin äärimmäisen tiukkaa protokollaa.

Lentokentältä osallistujat kuljetettiin suoraan koronatesteihin ja hotellille. Huoneissa oltiin niin kauan, kunnes sai negatiivisen testituloksen. Ruoka tuotiin oven taakse. Kilpailijoille, valmentajille, huoltajille ja toimitsijoille jaettiin kilpailupassit sen mukaan, minä päivinä he olivat tapahtumapaikalla. Kilpailupäivänä ei ollut yleisöä, vaan ainoastaan kunkin päivän ottelijat valmentajineen ja toimitsijat sekä median akkreditoidut edustajat.

Koronakuplasta ei saanut poistua. Kuumetta mitattiin hotellille saavuttaessa ja kisapaikalla. Tapahtumissa kättely oli kielletty ja maskeja tuli käyttää lämmittelytatamillakin, mikäli ei ollut treeni meneillään. Turhaa edestakaista liikennettä tuli välttää yleisten tilojen ja lämmittelyalueen välillä. 

Kilpailujen aikana tatamit desinfioitiin säännöllisin väliajoin. Kaikkien oli ottelutilannetta lukuun ottamatta pidettävä toisiinsa vähintään 1,5 metrin turvaväli. Käsidesiä käytettiin kaikkialla ja ennen omaa ottelua. Paluu kotimaahan tapahtui välittömästi oman sarjan kilpailujen jälkeen.  

Kotimaassa oli jälleen koronatestit ja omaehtoinen karanteeni siihen saakka, kunnes sai negatiivisen testituloksen. Sitä ennen kotitreenit tamperelaiskaksiossa kävivät tutuiksi. Luukas kertoo, että hän käyttää omaa autoa lentokenttämatkoilla. Kilpailu- ja leirimatkojen suunnittelu ja ennakkovalmistelu vaatii urheilijalta enemmän panostamista kuin ennen koronaa.

Eri mailla on vaihtelevia ohjeistuksia ja vaatimuksia. Esimerkiksi Portugalin reissulla mennessä ei edellytetty kirjallista todistusta negatiivisesta koronatestistä. Palatessa tarvittiin virallinen todistus uudesta testistä. Luukas laskeskelee, että hänelle on tehty jo noin viisitoista koronatestiä pandemian aikana. Tulokset ovat olleet aina negatiivisia. 

Testaaminen on kallista ja tulosten sekä todistusten saaminen kestää edelleen ajoittain kauan. Kela on nostanut vuoden alusta testien korvaussummaa 100 euroon yksityisillä lääkäriasemilla tehtävistä testeistä, mikä helpottaa hieman urheilijankin tilannetta. Korvauksen saadakseen on kuitenkin oltava vähintään yksi oire. 

‒ Tämä on nyt uusi normaali toistaiseksi, Luukas toteaa. 

Treenejä uuden päävalmentajan johdolla 

Syyskuussa alkoi virallisesti uuden päävalmentaja Rok Draksicin päävalmentajakausi. Luukas Sahan mukaan omassa harjoittelussa muutos näkyy siinä, että treenaaminen on nyt systemaattista ja kokonaisvaltaista. 

‒ Käytännössä se tarkoittaa, että vaikka tehdään monenlaista treeniä samaan aikaan, niin siinä on järki mukana. Kehitystä tapahtuu kaikilla osa-alueilla. Voi tehdä aerobista treeniä ja punttia vaikka samaan aikaan, kun siinä on järki mukana. Se ei ole ripottelua sieltä täältä, vaan selkeä fysiikkaohjelma, joka on todettu toimivaksi muissakin maissa.  

Luukas pitää Rokin laatimaa fysiikkaohjelmaa suurimpana muutoksena. Hän arvioi, että treenimäärä on hieman noussut tai pysynyt samana kuin ennen, mutta intensiteetti on tehostunut.

‒ Aina vedetään täysillä ja loppuun asti. Se on ihan hyvä periaate, Luukas toteaa. 

Luukas luonnehtii Rok Draksicia kunnianhimoiseksi valmentajaksi, määrätietoiseksi ja vaativaksi, jolle kelpaa aina vain urheilijan paras. 

‒ On hyvä, että valmentajaan on toimiva keskusteluyhteys. Voi jakaa näkemyksiä treeneistä ja muista asioista ja hän kyllä ymmärtää. Se on hieno ominaisuus. Rok ei ole mikään diktaattorikaveri kuitenkaan. Se on hyvä, että valmentaja vaatii paljon, niin tulee tehtyä joka treenissä oma parhaansa.

Luukas analysoi omaa kehittymistään viimeisen puolen vuoden aikana ja toteaa, että erityisesti kunto on parantunut, vaikka aiemminkin hän sanoo olleensa matsissa yleensä se vähemmän uupunut. 

‒ On hyvä, että heti matsin alusta pystyy vetämään täysillä eikä missään vaiheessa hyydy. Mitä pidemmälle matsi menee, niin voittoni todennäköisyys kasvaa. Nyt pystyn luottaman omaan fysiikkaan. Kun menen otteluun, tiedän, että se riittää vastustajan jyräämiseen.

Lisää voimaa

Luukas kertoo myös voimatasojen parantuneen alkusyksyn treenien ansiosta, vaikka arvokisat hieman hidastivatkin kehitystahtia marraskuussa. Judollisesti harjoitteluun ei ole tullut mitään suurempia muutoksia. Tyypillistä treenipäivää Luukas ei mielestään pysty kuvailemaan, koska yksittäisten treenien sisällöt vaihtelevat niin paljon ohjelman mukaan. Päivärytmiään hän kuitenkin avaa seuraavasti. 

‒ Perus arkipaletti on sellainen, että heti heräämisen jälkeen teen pienen kuntopiirijumpan, joka pistää päivän hyvin käyntiin. Kuntopiiri sisältää kaikkia kehonpaino-voimaliikkeitä. Aamupalan jälkeen menen aamutreeneihin, jossa on tyypillisesti fysiikkaa eli punttia tai kuntoa kehittäviä harjoituksia tai sitten judotekniikkaa. Myöhempi iltatreeni on yleensä aina judotreeni. Joinain päivinä siinä välissä on omaa lisätreeniä, mutta ohjelma vaihtelee päiväkohtaisesti.

Luukaksen yhteistyö pitkäaikaisen fysiikkavalmentaja (fysioterapeutti OMT) Ville Pietilän kanssa jatkuu edelleen. Kysyttäessä Pietilän roolia valmennuksessa Luukas kuvailee:

‒ Saan Villen avulla yksilöintiä Rokin ohjelmaan yksittäisten treenien muodossa. Lisätreeniohjelmalla kehitetään vaikkapa fyysisiä heikkouksia, yksittäisiä lihasryhmiä, keskivartalon hallintaa tai lajinomaista voimaa.

Luukas kertoo, että hänellä on Pietilän kanssa säännöllisiä tapaamisia, joissa tarkistetaan, että kehossa on kaikki kunnossa ja ettei ole mitään kovasta treenistä aiheutuvaa rasitusvammaa tuloillaan. Sahan mukaan tarvittaessa ylikuormittuneelle kehon osa-alueelle ”keksitään peliliikkeitä”, kuten kuntouttavia apuliikkeitä tai suunnitellaan, miten huomioidaan haasteet ennaltaehkäisevästi treeneissä. Näin vältytään loukkaantumisilta.  

Tampereella asuvana Luukas ajaa tiistaisin Helsinkiin Herttoniemen randoritreeneihin noin 400 km:n edestakaisen matkan. Sama toistuu lauantaisin pääosin Nummelassa järjestettävään treenipäivään. Hän pyrkii tehostamaan Helsingin reissuja yöpymällä jonkun judokaverin luona ja jatkamalla keskiviikon treenipäivään.

Tampereella akatemiatreenit pyörivät Rokin ohjelmalla ja yhteydenpito valmentajaan on tiivistä. Kotikuntosalille on matkaa alle 100 metriä ja Nääshalliin pääsee pyörällä tai kävellen noin 10 minuutissa. Tämän takia jää palautumiselle enemmän aikaa kuin junnuvuosina, jolloin treenireissuja maajoukkueharjoituksiin oli 3‒5 kertaa viikossa.  

Katse kohti tulevaa  

Alkaneella vuodelta Luukas Saha odottaa kehittyvänsä judokana taas yhden askeleen eteenpäin. Hän odottaa paljon matsivoittoja ja menestymistä Euroopan Open -kisoissa − aina mitaleille saakka.

‒ Vuodelta 2021 toivon sitä, että koronatilanne rauhoittuisi ja normalisoituisi, jotta mahdollisimman paljon kansainvälisiä kisoja ja leirejä pystyttäisiin järjestämään. Tärkeää kehityksen kannalta olisi päästä myös koville leireille ja hyville kisamatkoille. Niiden avulla pystyisi saamaan itsestään kaiken irti.

Lopuksi Luukas haluaa sanoa nuorelle urheilijalle, joka unelmoi judomenestyksestä, että jos on joku unelma, niin sitä kannattaa tavoitella. 

‒ Ei ole mitään niin tärkeää kuin se oma unelma. Jos kokee, että on halu ja mahdollisuus tavoitella sitä, niin on vain tämä hetki, jossa voi tehdä oman parhaansa ja kehittyä eteenpäin. Jos joka hetki tekee parhaansa, treenaa kovaa ja uskoo itseensä, niin se riittää. 

LUUKAS SAHA
Syntynyt: 1998
Aloittanut judon: 2005
Seura: Riihimäen Judoseura
Valmentaja: Ville Pietilä
Liittovalmentaja: Rok Draksic
Asuinpaikka: Tampere
Ammatti: Kauppatieteen opiskelija Tampereen yliopistossa (2. vuosi)
Lempitekniikka: Jalkapyyhkäisyt 
Luukaksen judouran käänteitä voi lähitulevaisuudessa seurata sivustolla www.sahajudo.fi
”Tinkimätöntä työtä tavoitteiden eteen” tulee olemaan sloganina Luukaksen nettivisuilla. 

Kirjoittaja

Judolehden toimitus

Intohimolla judoa kohtaan Judolehteä tekemässä.