Näköala Lempäälän tatamilta maailman huipulle ‒ Veli-Matti Karinkanta

Kansainvälinen huipputuomarimme Veli-Matti Karinkanta on noussut IJF:n tuomarirankingissa jo toiseksi. Hän jos kuka osaa kertoa, miten tullaan hyväksi tuomariksi. Tuomaroinnin ohella Karinkanta ehtii vetää Lempäälässä treenejä useille ryhmille.

 
8.12.2017

Lempäälän kamppailusalissa käy kuhina. Eri-ikäiset judokat jumppaavat itseään lämpimäksi tällä kertaa oma-aloitteisesti, sillä ohjaaja ja judotuomari Veli-Matti Karinkanta on lupautunut haastatteluun Lempäälän Kisan Syokonkan-Judon harjoitusten alussa. Se ei silti tarkoita, että harjoitusten alku viivästyy. Täällä ei näköjään tarvitse ohjaajan patistella ketään liikkeelle eikä muistuttaa lämmittelyn tärkeydestä, vaan näytöltä pyörivän lämmittelyohjelman vinkit riittävät.

Judossa eteenpäin ja huipulle on monta polkua. Suomen judoväen huippuhetkiä koettiin viime elo-syyskuun vaihteessa, kun Karinkanta toimi tuomarina Budapestin MM-kisoissa naisten -63 kg ja -78 kg sekä miesten -100 kg finaaleissa. Tällä hetkellä hän on Kansainvälisen Judoliiton IJF:n tuomarirankingissa toisena.

Helpolla ei tuomarinuralle lähtevä pääse. Uralla edetäkseen on pantava kaikki peliin ja oltava valmis tinkimättömään työhön. Karinkanta aloitti judon peruskurssilla Raahessa 1983, ja ensimmäiset SM-kisat hän tuomaroi 1999. Karinkanta suoritti kansainvälisen A-tuomarin lisenssin vuonna 2012.

Matti Tieksola ohjasi minut tuomarihomman pariin. Ehkä hän näki minussa sellaisia ominaisuuksia, joita hyvä tuomari tarvitsee.

Karinkanta kilpaili itsekin vuoteen 2000 saakka. Hänen mukaansa tuomarina kehittyäkseen judokalla on oltava omaa kilpailukokemusta. Ilman sitä ottelutilanteiden seuraaminen ja oikeiden ratkaisujen tekeminen ei helposti onnistu.

Suomalaistuomari on neutraali

Veli-Matti Karinkannan mukaan judon maailmakartalla Suomi on erittäin pieni maa, mutta se saattaa olla suomalaistuomareille eduksi. Se tarkoittaa, että Suomi on neutraali maa, jonka tuomarit voivat tuomita mitä tahansa otteluita.

Vaikka usein todetaan, että urheilua ja politiikkaa ei saa sekoittaa, politiikka näkyy ajoittain myös judokilpailujen tuomarivalinnoissa.

‒ Se on asia, joka vain on siedettävä. Joka tähän leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön, Karinkanta toteaa.

Omaan sijoitukseensa tuomarirankinglistalla Karinkanta on tietysti tyytyväinen, se kertoo onnistumisesta tuomaroinnissa. Hän kiirehtii kuitenkin lisäämään, että tämän hetken sijoituksella ei ole juuri merkitystä hänen päätavoitettaan eli Tokion olympialaisia 2020 ajatellen.

 ‒ Edessä ovat vielä monet arvokisat. Rion olympialaisiin valittiin 12 tuomaria, Tokioon tuskin montaa enempää, ja valinta tehdään vasta 2020 keväällä.

Judotuomarin työ on vuosien mittaan vienyt miestä ympäri maailmaa. Mieleenpainuvinta kisaa kysyttäessä vastausta täytyy hiukan miettiä.

‒ Ehkä ensimmäinen IJF-kisa eli Mongolian Grand Prix Ulan Batorissa 2015. Vastaanotto, suhtautuminen ja vieraanvaraisuus olivat ihan uskomatonta.

Jokaisesta voi tulla hyvä judoka

Veli-Matti Karinkanta matkustaa paljon tuomaroinnin tiimoilta. Silti hän ohjaa Lempäälässä aktiivisesti perhejudoa, kuntojudoa sekä lasten ja nuorten treenejä. Tämä avaakin hänelle ainutlaatuisen näkökulman judoon: toisaalta maailman huippujen otteluita, toisaalta lajin parissa ensiaskeilta ottavien lasten ja nuorten ohjaamista.

‒ Totta kai sitä on jonkinlainen silmä kehittynyt huomaamaan harjoituksissa lasten liikkumista ja asennetta. Hyvä judoka voi tulla ihan kaikista, toiset vain joutuvat hiomaan taitoja pidempään. Jollakin esimerkiksi perustekijät eli kehonhallinta ja otteluasento ovat heti luontaisesti kohdallaan, Karinkanta toteaa.

Kaksi ominaisuutta judokan kehittymisessä hän nostaa silti yli muiden: tahdon ja sinnikkyyden.

‒ Kun taitoja kehittää ja tulee tiukkoja paikkoja, niin silloin näitä ominaisuuksia tarvitaan.

Judokilpailuja on Suomessa paljon ja judotuomareita liian vähän. Karinkanta kannustaa seuroja ohjaamaan harrastajiaan tuomarikursseille. 

‒ Olisi hyvä, jos jokaisella seuralla olisi omia tuomareita.

Tilanne onkin hiljalleen parantunut.

‒ Meillä on nyt hyviä kokeneita tuomareita, ja tulossa on uusia nuoria tuomareita.

Veli-Matti Karinkannan menestyksellinen judovuosi huipentui Tokion Grand Slamiin 2.‒3.12.

‒ Kisa oli mahtava kokemus. Oli hienoa tuomita judon synnyinmaan kovimmassa kansainvälisessä turnauksessa.

Lempäälän sisukas porukka

Lempäälässä judoa on harjoiteltu jo vuodesta 2011 lähtien Tampereen Judon osana. Vuoden 2016 alusta judo siirtyi lempääläislajiksi Lempäälän Kisan eli LeKin judojaokseksi.

LeKin judojaoksen nimi on Syokonkan Judo. Syokon tarkoittaa voiton sielua eli tahtoa voittaa, sisua. Kan tarkoittaa seuraa tai porukkaa. Tällä hetkellä toiminnassa on mukana noin 80 harrastajaa.

Lempäälässä judolla on nyt hyvät puitteet, kun Ideapark Sportin yhteyteen saatiin kamppailusali. Syokonkanilla on neljä ryhmää: perhejudo, lapsi-aikuisryhmä/judokerho, juniorit ja kuntojudo. Veli-Matti Karinkannan mukaan tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen judoryhmiä, joissa on helppo aloittaa harrastus.

Lempäälässä judo on ollut jo kauan oheislajina mm. jääkiekko- ja futisjunnuille. Tavoitteena olisi kehittää monilajiseuran yhteistä liikuntakoulua.

Treenin ohessa muutama judoka ehti pohtia sitä, mikä judossa on parasta. Katso kuvat!