Tuomarivastaavana Finnish Judo Openissa – kokemuksia tapahtumien keskiöstä

Finnish Judo Openin tuomaritarkkailijana toimi kv-tuomari Kaj-Peter Pesonen. Kilpailupäivä oli sikäli haastava, että saman tapahtumapäivän aikana kilpailtiin kaikki ikäluokat U15 -ikäisistä aikuisiin saakka. Tämä tarkoitti, että kilpailuajat ja säännötkin hieman vaihtelivat eri ikäluokkien välillä. Tapahtumaan osallistui myös tuomareita Islannista ja Ruotsista. Tulkinnat eri tilanteista vaativat diplomatiataitoja ja yllättävienkin tilanteiden ratkomista yhteispelillä. Palkitsemiset sarjojen välillä pidensivät tapahtumapäivää ja loppupäivästä kahden sarjan palkintojenjako jo yhdistettiin ajan säästämiseksi.

 
19.11.2021

Tuomareilla on aina ennen kilpailuja kokoontuminen. Millaisia asioita tuomaritiimissä käsiteltiin ennen Finnish Judo Openia?

Tuomaritapaamisessa kerrattiin ajankohtaiset sääntöuudistukset ja niiden tuoreet tulkinnat, jotka pohjautuvat Euroopan Judounionin tuomarikomission ohjeistuksiin. Finnish Judo Open on tärkeä arvokilpailu, jonne urheilijat tulivat tekemään näyttöjä edustusvalmennusryhmiin. Kilpailun kansainvälinen luonne myös vaikutti siihen, että mukana oli ulkomaisia tuomareita. Koronapandemian vuoksi osalla tuomareista oli pitkä tauko tatamityöstä live-tilanteissa, joten piti varmistaa, että kaikilla matoilla on sama linja tuomitsemisessa.

- Keskeisimpinä asioina kävimme mate- ja ippon komentoja ja näiden tulkintoja sekä mattotilanteiden tulkintaa siitä, mitkä ovat torin ja uken roolit ja missä tilanteessa puolustus muuttuu esimerkiksi hyökkäykseksi. Lisäksi käsittelimme rajatilanteiden tulkintaa siitä, milloin on kyseessä hyökkäys, ulostyöntö tai ulos astuminen. Tuomarivastaavan on huolehdittava siitä, että tulkinnat eivät vaihtele eri matoilla.

Mihin asioihin tarvittiin päivän aikana puuttumistasi?

- Pääasiassa nämä olivat tilanteita, joissa oli tulossa kolmas varoitus ja hansukomake. Lisäksi oli tulkintatilanteita siitä, mikä on pistesuoritus esimerkiksi heiton jatkotilanteessa. Maton tuomarikolmikko tekee nämä päätökset, mutta lopullisen päätöksen tekee tarvittaessa tuomarivastaava tilannearvion jälkeen.
- Kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan EJU:n ja IJF:n ottelumääräyksiä ja tuomarikomissioiden linjauksia. Ruotsissa ja Islannissa tulkitaan hieman eri tavoin U15-ikäluokan sääntöjä sankaku-jimesta, joten tästä myös keskustelimme.
- Yksi kiperimmistä tilanteista oli alle 15-vuotiaiden sarjassa, jossa kilpailija oksensi tatamille. Sääntöjen mukaan hänet tuomitaan siinä ottelussa hävinneeksi, mutta mikäli hän ei ole sairastunut, voi kilpailija jatkaa seuraavassa ottelussa. Koronapandemian vuoksi tilanne oli äärimmäisen haastava, koska kilpailija ei ollut muuten sairaana, mutta vastustajan valmennus vaati koronasyistä oksentaneen urheilijan diskaamista. Nuoren urheilijan kaikki koronatestit olivat kuitenkin olleet puhtaat. Lopulta tilanne laukesi, kun saimme lääkärin arvioimaan tilanteen ja ottelija sai luvan otella. Oli huojentavaa, että ammattilainen päätti terveystilanteen arvioinnista.

Millä asioilla järjestävä judoseura voi edistää tuomareiden jaksamista ja ylläpitää vireystasoa kilpailupäivän aikana ja miten tarkkailet muiden jaksamista?

- Järjestäjä pystyy tukemaan tuomarityötä pitämällä tarjolla pientä, helposti ja nopeasti nautittavaa syötävää ja juotavaa. Ei tarvitse olla mitään lihapatoja, vaan päivän mittaan nautittavia kevyitä aterioita, kuten salaattia, leipää, sämpylä tai hedelmiä sekä kahvia ja teetä, jonka kanssa pieniä ”snacksejä” (esim. karkkia tai keksejä). Jos lämmintä ruokaa tarjotaan, niin keittoruoka toimii tosi hyvin, sillä ateria ei voi olla liian raskas, jotta aivot toimivat. Ihanteellista on, jos tarjoilu on saatavilla muutaman askeleen päässä, jotta tilanteiden vaihtuessa on kollegoiden käytettävissä. Raikasta vettä on hyvä olla saatavilla koko päivän ajan ja on hyvä huomioida myös vegaaniset ja maidottomat vaihtoehdot. Kyse on siis ihmisten perustarpeiden huomioimisesta ja aika pienistä eleistä, joilla voidaan edesauttaa kilpailupäivän sujumista. Seuraan tuomarien suoriutumista otteluissa ja kyselen heidän vapaavuorollaan, miten on mennyt. Jos on tarvetta tauolle, niin sanon, että menee haukkaamaan jotain ja pitää pienen tauon.

Mitkä asiat ovat mielestäsi huolestuttavia ilmiöitä judokilpailuissa?

- Se, että asetetaan lapsille ja nuorille liian varhain menestymispaineita otteluissa ja kilpailusaavutuksissa. Pienen lapsen valmentaja tai huoltaja saattaa huutaa matsinkin aikana pää punaisena ja asettaa nuorelle kohtuuttomat paineet. Jos hän vielä sättii epäonnistumisen jälkeen, niin tuntuu pahalta. Sen sijaan voisi sanoa nuorelle, että ensi kerralla sitten paremmin ja kehitetään näitä asioita yhdessä eteenpäin. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja etenkin lapsilla on tärkeää säilyttää mahdollisimman pitkään kilpailukipinä. Jos alkaa pelätä epäonnistumista, niin alisuoriutuu. Tällaiset lieveilmiöt huolestuttavat kokenuttakin tuomaria. On huolestuttavaa, jos liian nuorena painostetaan menestymään, kun vielä pitäisi saada oppia asioita ja kehittyä fyysisesti ja psyykkisesti omaan tahtiin. Näin myös kilpailu-ura kantaisi todennäköisesti pitempään.

Mitä judoseurojen on hyvä huomioida tuomareiden "rekrytoinnissa" kilpailutapahtumiin?

- Olisi hyvä olla yhteydessä tuomarikoordinaattoreihin viimeistään 2 kk ennen kilpailutapahtumaa, jotta tuomareiksi kutsutut pystyvät järjestelemään töitään ja ehditään keräämään osaava joukko. Ihanteellista olisi löytää lähialueen tuomareita. On hyvä miettiä, miten kaukaa tuomareita pyytää tapahtumaan ja mitä tämä vaikuttaa aikatauluihin ja kustannuksiin.

Miten voi päästä tuomariksi ja edetä tuomariuralla?

- Suosittelen tuomariksi ryhtymistä mahdollisimman nuorena, jos ei vaikka paikat kestä kilpailuissa. Tuomarikoulutus tarvitaan ruskeaan vyöhön. Tuolloin pääsee tuomarin peruskurssilla kokeilemaan tuomitsemista ja perehtymään eri näkökulmista sääntöihin. Joskus tuomarikoulutuksia on toteutettu myös maajoukkueleirien yhteydessä. Judotuomariura kannattaakin aloittaa mahdollisimman nuorena, jotta kokemusta kertyy eri tilanteista. Omasta kilpailijataustasta on apua, jotta ymmärtää ottelun etenemistä ja eri tilanteita. Mikäli huomaa, että esimerkiksi oma kroppa ei kestä kisaamista, niin judossa voi jatkaa myös tuomarina ja saavuttaa kansainvälisen uran. Itse olen kiitollinen Aulis Pihlajamäelle, joka kannusti minut tuomariuralle vuonna 1994, kun kärsin loukkaantumisista enkä päässyt tavoittelemaan itse kilpailu-uraa. Jäin tielle, jolla olen edelleen.

Kansainvälisellä tasolla myös tuomareilla on omat ranking-järjestelmänsä. Tuomaritoiminta pisteytetään. EJU:n kilpailuissa mattotuomarin tuomioita tarkkailee tuomarikomissio koko ajan ruudulta ja korvanappiyhteydellä mattotuomariin. Videotuomareilla on valta puuttua tuomioihin ja tuomioita muutetaankin usein ”lennossa”. Ulkomailla voi käydä tuomitsemassa ensin eri maiden avoimissa, kansallisissa kilpailuissa, kuten FJO:ssa.

- Virallisesti kansainvälinen tuomariura alkaa ensin EJU cupeista. Tulee saada vähintään kaksi peräkkäistä 6,5 pisteen kilpailua alle päästäkseen jatkamaan seuraavalle tasolle EJU Openeihin. Yleisesti ottaen tarvitaan sitoutuneisuutta, jotta voi edetä tuomarina, sekä tietysti myös omaa taloudellista panostamista kehittymiseensä. Oma olympiatuomarimme Veli-Matti Karinkanta on ranking-listalla hyvin korkealla – satojen tuomareiden joukossa EJU:n listalla sijalla 5. 

Kynnys siirtyä kansainvälisille tatameille ei tarvitse olla korkea, sillä Suomessa noudatetaan kansainvälisiä judosääntöjä ja ne toimivat riippumatta siitä, missä päin maailmaa tahansa onkaan tuomitsemassa. EJUn tuomarikäytännön mukaan kv-tuomareilta edellytetään riittävää englannin hallintaa, mutta tässäkin on joustonvaraa, sillä judossa kuitenkin on käytössä judotermistö ja tilanteita voidaan aina havainnollistaa näyttämällä.

Mitä asioita mielestäsi tulisi painottaa tuomarikoulutuksessa, jotta rohkaistaan mukaan uusia tuomarikokelaita?

- Tuomarikouluttajat ovat tärkeitä, jotta nuoret haluaisivat jatkaa tuomariuralla. On tärkeä tuoda esille tuomaritoiminnan realiteetit avoimesti, rehellisesti ja innostavasti. On hyvä pitää pilke silmäkulmassa ja muistaa, että tuomaritoiminta ei ole haudanvakavaa, eikä mikään armeija. Omasta kokemuksesta sanon, että tuomariuraan kannattaa panostaa. Oma oppimishalu ja asennoituminen ratkaisee paljon. Muut ovat valmiita opastamaan ja kertomaan, kun vain kyselee aktiivisesti. Itse ainakin haluan auttaa muita kehittämään osaamistaan ja annan neuvojani. Kannustan nuoria eteenpäin judouralla ja kehittymään entistä paremmaksi ja etenemään tuomarina itseänikin pidemmälle.

Mitä asioita tuomarin on hyvä huomioida omassa toiminnassaan?

- Tuomareiden tehtävä on osaltaan huolehtia kilpailijoiden turvallisuudesta ja sääntöjen mukaisesta toiminnasta. Se, että huikkaa jollekin kilpailijalle, että muista sitoa hiukset kiinni, niin on hyvän kontaktin ottamista osallistujiin. Tuomarit vaikuttavat olennaisesti tapahtuman sujuvuuteen ja tunnelmaan. Osaava tuomari antaa varmuutta ottelijoille ja uskoa oikeudenmukaisiin tuomioihin. Etenkin lapsille ja nuorille voi jo ennen kilpailuja järjestää pienen esittelyn, jossa muistutetaan säännöistä ja yhteisistä pelisäännöistä kilpailupaikalla sekä otteluun valmistautumisesta.
- Tuomarilta vaaditaan rohkeutta, johtajuutta tilanteessa ja tiettyä järkkymättömyyttä pysyä päätösten takana. Yksi keskeinen asia on hyvä muistaa tuomarina toimiessa: tuomari ei saa olla pelokas, vaikka kokee painostusta valmentajilta, yleisöltä tai saa osakseen arvostelua. Olen varmasti tunnettu tinkimättömästä asenteestani. Tuomarilla on oltava mielipide ja kyky tehdä päätöksiä paineen alla. Se taito kehittyy vuosien varrella ja kyky arvioida erilaisia vaikuttamispyrkimyksiä. Tämä ei ole fyysisesti haastavaa judotoimintaa, mutta psyykkisesti kylläkin ajoittain vaativaa, joten omasta vireystilastaan on huolehdittava, vaikka kilpailupäivät olisivat pitkiä.

Haastattelun lopuksi Kaj-Peter Pesonen vinkkaa vielä kilpailijoille, että on valmis tarvittaessa jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan suomalaisten judokoiden hyväksi. Hän seuraa aktiivisesti nykykilpailijoiden otteluita kansainvälillä tatameilla. Pesosen näkemys on, että suomalaiset kaipaavat lisää taktista pelisilmää ja kokemusta kansainvälisistä kilpailuista viedäkseen ottelut nimiinsä. Suomalaisten judokoiden menestys on myös Kaj-Peterin toiveena ja hän näkeekin tässä mahdollisuuksia tiivistää tuomareiden yhteistyötä valmentajien kanssa.

 

Kirjoittaja

Taina Saha