Uutta voimaa valmennukseen ja koulutukseen: Jaana Jokinen ja Katri Maijala

Uusi valmennuspäällikkö ja koulutuspäällikkö aloittavat vuoden vaihteessa.

 
14.11.2017

Jaana Jokinen, omaa sukua Sundberg, aloittaa tammikuun alussa tehtävässä, jota Judoliitossa ei ole vuosiin ollut. Hänestä tulee valmennuspäällikkö, jonka tehtävänä on suomalaisen judovalmennuksen kehittäminen ja liittovalmennuksen johtaminen. Työhön kuuluu myös käytännön maajoukkuevalmennusta.

Jokisella on jo mielessä, mistä hän haluaa sarkansa aloittaa. Hän aikoo laatia yhdessä akatemiavalmentajien kanssa akatemioille viikko-ohjelmat, jotka sisältävät akatemian ohjattujen harjoitusten lisäksi suuntaviivat täydentävälle omatoimiselle harjoittelulle. Ne tehdään maajoukkueiden kilpailu- ja leiriohjelmien kanssa yhteensopiviksi.

‒ Tällä tavalla voidaan tarjota treeniohjelma niille, joilla ei ole henkilökohtaista valmentajaa ja harjoitusohjelmaa.

Niiden urheilijoiden osalta, joilla on seurassa valmentaja ja ohjelma olemassa, hän sparraa mielellään ohjelman sisällöstä seuravalmentajan kanssa.

‒ Kysymys kuuluu: mitä urheilijat voivat tehdä paremmin päivittäisessä harjoittelussa?

Enemmän suunnitelmallisesti harjoittelevia

Jokinen uskoo, että suurin vaikutus suomalaisten judokoiden tulevaan menestykseen on nimenomaan arkiharjoittelulla. Tavoite on, että Suomessa on tulevaisuudessa enemmän judokoita, jotka ylipäätään harjoittelevat suunnitelmallisesti.

Ja enemmän judovalmentajia.

Siksi Jokinen haluaa myös tehdä uuden koulutuspäällikön kanssa yhteistyötä erityisesti lajivalmennuksen osaamisen kehittämiseksi.

‒ Kaikki valmentajat täytyy saada tekemään töitä yhdessä. Suomessa on noin kolme ammattivalmentajaa. Meidän täytyy saada yhteistyö toimimaan oman toimen ohella valmentavien kanssa.

Siihen tarvitaan vuorovaikutusta: keskusteluja ja yhteisiä koulutuspäiviä.

Yhdessä voidaan taata kilpajudokan urapolulla eteneminen niille, jotka sille haluavat suuntautua.

‒ Kun kotimaan harjoittelua parannetaan, voidaan helpommin ja todennäköisemmin nousta kansainväliselle tasolle. Arjen pieniä asioita parantamalla se tapahtuu.

Ei vain oma hiekkakakku

Jokinen pyrkii myös aktiivisesti verkostoitumaan Olympiakomitean, Kihun, Puolustusvoimien urheilukoulun ja muiden lajien suuntaan.

‒ Ettei jäätäisi omalle hiekkalaatikolle, jossa jokaisella on vain se oma hiekkakakku.

Jaana Jokinen

Ikä: 34

Koulutus: Valmennus- ja testausopin maisterikoulutuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Liiketalouden tradenomi. Ammattivalmentajatutkinto.

Nykyinen työ: Päijät-Hämeen urheiluakatemian puolipäiväinen judovalmentaja.

Kilpailusaavutuksia: Olympiaedustaja Lontoossa 2012, MM-viitonen 2013, neljä kertaa arvokisojen mitaliotteluissa, parhaimmillaan maailman rankingin 3. sijalla alle 52 kilon sarjassa.

Seura: Riihimäen judoseura.

 

Katri Maijalasta koulutus- ja nuorisopäällikkö

Jos Jaana Jokinen on Suomen judokentällä kaikille tuttu hienosta huippu-urheilu-urastaan, niin Katri Maijala tunnetaan innostuneena ja innostavana kouluttajana.

Hän on nyt pääsemässä toiveidensa työtehtäviin.

‒ Manta (koulutuspäällikkö Marita Kokkonen) perehdytti vuonna 2010 meitä Judoliiton toimistolla kouluttajana toimimiseen, Siitä lähtien kipinä on pikkuhiljaa kasvanut unelmaksi siitä, että saisin tehdä juuri tätä työtä.

Lisää ohjaajia ja valmentajia

Pitkän tähtäimen tavoite uudelle koulutus- ja nuorisopäällikölle on judokoiden määrän lisääminen Suomessa.

‒ Ja se voi lisääntyä vain jos meillä on osaavia ohjaajia ja valmentajia.

Näiden saamisessa auttaa koulutus ja mentorointi.

Maijala aikoo ensi töikseen tutustua seuroihin ja niiden tarpeisiin sekä viestiä tänä syksynä koulutusjärjestelmään tehdyistä päivityksistä. Ohjaaja- ja valmentajakoulutusten VOK1-, 2-, ja 3-tasojen sisällöt on määritelty entistä yhdenmukaisemmiksi.

Mustaan vyöhön vaaditaan oman judopystyvyyden lisäksi VOK1-tason koulutus. Toiseen daniin vaaditaan VOK2-taso. Maajoukkueurheilijoiden ei tarvitse käydä kursseja, vaan he saavuttavat vaadittavan tason oman valmentautumisen ja leiritysten kautta.

Koulutukset ovat Maijalan mielestä hyvä olla osana graduointijärjestelmää, sillä näin saadaan judokenttään lisää ohjaus- ja valmennusosaamista.

‒ Dan-arvo on opettaja-arvo. Näkisin, että kun mustan vyön on pystyttävä toimimaan myös ohjaajana ja valmentajana, hänen täytyy hankkia siihen osaamista.

Teknisesti taitavakin judoka tarvitsee pedagogisia välineitä, jotta hän pystyy myös siirtämään taitojaan eteenpäin.

Vaikuttavuutta pitää selvittää

Maijala ei halua kuitenkaan kouluttaa koulutuksen itsensä vuoksi. Hän haluaa selvittää koulutusten vaikuttavuutta eli sitä, missä määrin niiden anti siirtyy käytäntöön kurssilaisten omassa ohjaus- ja valmennustyössä.

Koulutuksessa ja valmentajien työn tukemisessa kannattaisi Maijalan mielestä kokeilla myös mentorointia. Siinä esimerkiksi kokeneempi valmentaja tukee ja neuvoo aloittelevaa.

‒ Seurojen yhteistyötä haluaisin myös lisätä.

Maijala toimii itse tällä hetkellä Etelä-Suomen judo ry:n eli alueen seurojen yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistys muun muassa järjestää JP- ja OOP- ja peruskurssiohjaajakoulutuksia ja tarjoaa alueen viikoittaisia yhteisharjoituksia yhteistyössä pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa.

Maijala on vastannut jo vuosia Etelä-Suomen judon koulutustarjonnasta. Itseäänkin hän on kehittänyt käymällä vähintään yhden uuden koulutuksen vuodessa.

Lempikoulutuksiin viime aikoina ovat lukeutuneet seuravalmentajien tekniikkakoulutukset sekä nuorten fysiikkavalmennukseen opastava Voiman polku -koulutus.

‒ Aivan mielettömän hyvä, voin suositella kaikille ohjaajille, valmentajille ja urheilijoille.

Katri Maijala

Ikä: 30

Koulutus: Liiketalouden tradenomi, aloittanut syksyllä liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksessa ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa.

Nykyinen työ: Työsuhdeasiantuntija Fazerin Food Servicesin henkilöstöhallinnossa.

Judotehtäviä: Lasten ja nuorten ohjaaja ja hallituksen jäsen Hontai Judossa, Judoliiton kouluttaja, Etelä-Suomen judon puheenjohtaja ja koulutuskoordinaattori. SM-kultaa 2014 ja kolme muuta SM-mitalia.

Seura: Hontai Judo