Baltic Sea Championships oli jälleen menestys!

Viidennet Baltic Sea Championships -kisat pidettiin Orimattilassa. Tapahtumaan osallistui lähes 300 ottelijaa. Kaukaisimmat vieraat tulivat Etelä-Afrikasta asti. Suomalaisille kisat olivat menestys.

 
11.3.2019

Baltic Sea Championshipsiin oli ilmoittautunut yli 300 ottelijaa, mutta jonkin verran poisjääntejä oli sairastumisten tai viime hetken loukkaantumisten takia. Algerian joukkueen tulo tyssäsi viisumeihin ja Angolan joukkueen kohtalo jäi hämäräksi. Kaukaa silti mukaan tultiin, kun mukana oli ottelijoita Etelä-Afrikasta asti. Maita oli mukana seitsemän. Virosta ja Ruotsista 7 seuraa ja Venäjältä 3. Israelista oli mukana maan suurin seura, jonka riveistä löytyy muun muassa menestynyt judoka Muki.

Kisa järjestettiin nyt Orimattilan upouudessa urheiluhallissa, jonka puitteet ja tilat olivat hulppeat. Järjestelyt pelasivat tuttuun tapaan hienosti ja ilmassa oli jälleen suuren urheilujuhlan tuntua. Reportteri sai nykäistyä hihasta kiireisen kisojen päällikön Tero Rönkön vastaamaan pariin kysymykseen.

Kuinka tämä kisa vuodesta toiseen kerää runsaan osanoton ja useista eri maista, myös suurista judomaista (mukana ollut joukkueita Ranskasta, Espanjasta, Israelista, Venäjältä jne.)? Vastaus oli aika yksinkertainen:

“Työtä, työtä ja kovaa työtä. Kuukausia ennen kisaa lähtee sähköposteja kymmenittäin. Ulkomaalaisille myös maksetaan ruoat ja majoitus ja heistä pidetään huolta. Yksi tärkeimmistä on ehkä hyvien ja syvien ystävyyssuhteiden luominen, puitteet ja hyvä kisa. Seuran omat jäsenet ovat mukana talkoissa satakymmenenprosenttisesti,” Rönkkö kehuu.

Mitä tämä kaikki sitten maksaa?

“Kaksi ensimmäistä vuotta mentiin miinuksella, mutta sen jälkeen ollaan tehty positiivinen tulos.”

Judoliiton puheenjohtajaa Marko “Tankki” Laaksosta on aina helppo haastatella, kun ollaan koluttu nuorena samoja tatameja ja kisoja. “Katkerina” muistelimme, kuinka piti mennä ulkomaille, jos halusi kansainvälistä kokemusta. Siis jos oli rahaa tai yleensä päästettiin sinne. Muistelimme unkarilaisten tasoa silloin ja meillä taisi olla yhteinen vastustajakin sieltä. Kun juttuun päästiin, oli pakko kysyä myös puheenjohtajan mielipide kisasta.

Tankki kiitteli kovasti Orimattilaa ja kehui puitteita maailmanluokan tasoisiksi. Kisa kokonaisuutena ilahdutti häntä. Toiveena olisi, että Suomessa olisi vähintään kaksi kansainvälistä kisaa vuodessa. Tämä vuosi on positiivinen poikkeus, kun Suomessa pidetään U21 EM-kisat sekä PM-kisat, Balticin ja Finnish openin lisäksi. Laaksosta ilahdutti myös uusien nuorien esiintyminen positiivisesti. Lopuksi hän totesi, että seuraavat aikuisten SM-kisathan voisi pitää tässä hallissa.

Hienoja otteluita

Itse kisat tarjosivat hyviä otteluita, tiukkoja kamppailuita ja hienoja ipponeita. Käyn tässä vain muutamia tuloksia ja otteluita läpi. Kaikki tulokset löytyvät https://judoshiai.judoliitto.fi sivulta.        

Alle 18-vuotiaat aloittivat kisapäivän. Suomen tytöt napsivat 10 mitalia ja kahdesta sarjasta tuli mestaruus. Ronja Miekkalehto otti kultaa -63 kg:ssa ja Lotta Vahe -70 kg:ssa.

Saman ikäluokan pojat saivat 11 mitalia ja yhden sarjavoiton muiden kultamitalien matkustaessa ulkomaille. Tämän mestaruuden nappasi Lahden 16-vuotias Zico Aziz. Haastattelun paikka siis. Tuliko mestaruus helpolla?

“Ei ne ikinä helpolla tule” Zico totesi ja jatkoi “4 matsia, joista 2 ipponilla, 1 waza-ari voitto ja semari oli tiukin. Sen voitin vasta Golden scoressa”

Zico kehui kisaa kovatasoiseksi ja iloitsi ulkomaalaisista vastustajista. Zico toivoi lisää vastaavia kisoja Suomeen, niin ei tarvitsisi matkustaa merta edemmäs kalaan. Mitkä sitten on nuoren miehen tavoitteet judossa?

“Paikka arvokisoihin nyt alkuun,” Zico totesi.

Naisille neljä kultaa

Alle 21-vuotiaissa naiset ottivat 12 mitalia ja kaikkia värejä yhtä paljon eli 4 kultaa, 4 hopeaa ja 4 pronssia. Naisten -63 kg oli iso sarja ja mestaruus matkasi Ruotsiin, mutta hopeaa otti Ronja Miekkalehto ja pronssit Tinja Keitaanniemi ja Elviira Kujansuu. Mestaruudet Suomeen toivat tässä ikäluokassa Pihla Salonen, Frida Laxen, Katri Raveala ja Noora Nykänen.

Alle 21-vuotiassa miehissä saldona oli 13 mitalia, joista 4 kultaista. Näissä matseissa huomio kiinnittyi etenkin sarjaan -66 kg ja -81 kg, joissa ennakkosuosikit joutuivat todella tekemään töitä mestaruutensa eteen.

Alle 66 kg:ssa oli 17 kilpailijaa. Ennakkoon vahvin oli Turpal Doukaev, joka otti viime vuonna EM pronssia. Turpal etenikin semifinaaliin, jossa käytiin jopa hieman yllättäen kova vääntö, kun vastaan tuli Meido-Kanin Khirchla Khirchilashvili. Molemmat ottelivat todella hyvin ja matsi eteni jatkoajalle. Khirchla hävisi lopulta varoitustilin täytyttyä. Tätä matsia olisi voinut katsoa pidempäänkin, kun molemmista näkyi voitontahto.

Kisojen hieno kuuluttaja Lahden Antero Mertaranta tai siis Manne Isorantakin totesi, että hyvä matsi molemmilta. Manne piti muutenkin tunnelmaa yllä välispiikeillään. Turpal eteni siis finaaliin ja voitti lopulta mestaruuden kaadettuaan oman kylän Thomas Rönkön.

Alle -73 kg:ssa tuli myös kaksoisvoitto, kun Valtteri Olin kukisti finaalissa Roope Korhosen.

Alle -81 kg:ssa suurimman ennakkosuosikin viittaa kantoi harteillaan Nummelan Oskari Mäkinen. Myös Oskari joutui juuri semifinaalissa tiukkaan paikkaan. Viron Nuriev pisti toden teolla kampoihin ja myös tässä molemmat tekivät raivoisia yrityksiä, mutta ilman suorituspisteitä. Matsi eteni jatkoajalle, jossa Oskari lopulta onnistui ja pääsi finaaliin, josta tuli voitto hieman helpommalla. Oskarin oli tarkoitus otella vielä miehissäkin, mutta migreeni vei mehut. Oskari ehti ennen lähtöään vastaamaan tutkivan journalistin kysymyksiin.

“Mestaruus ei todellakaan tullut helpolla ja semari oli todella kova matsi. Nämä ovat hyvin järjestetyt kisat ja tällaisia saisi olla Suomessa lisää.” Tavoitteekseen Oskari ilmoitti ytimekkäästi nuorten arvokisamitalin.

Neljännen mestaruuden otti Markus Lambacka -90 kg:ssa.

Aikuiset pitivät vauhtia

Päivän lopuksi starttasivat aikuisten sarjat ja myös niissä nähtiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Suomen naiset saivat saalikseen 8 mitalia, joista 3 kultaista. Mestaruudet nappasivat Pihla Salonen, Pihla Matikainen ja Emilia Kanerva, joka otteli normaalia painoluokkaansa ylemmässä sarjassa eli -70 kg:ssa.

Emilialtakin sain muutaman sanan kisojen jälkeen. “Oli ihan hyvä päivä eikä mikään matsi ole läpihuutojuttu. Yksi matseista oli tiukempi,” totesi Emilia hymysuin. Emilia kehui myös järjestelyjä ja uutta hallia, jonka hän totesi olevan EJU cup -tasoa. Myös Emilia toivoi lisää tämän tason kisoja kotimaahan.

Tavoitteet oli kysyttävä myös Emilialta. “Olympialaiset,” vastasi Emilia napakasti ja kysyi, ”Haastatteletko mua ihan oikeasti vai oliks tää joku läppä?”

Miesten puolella tuli mitaleja peräti 16 kappaletta. Viisi sarjavoittoa Suomeen. Miesten matseissakin nähtiin upeita matseja ja yllätyksiäkin. Päivän komeimmasta ja kovaäänisimmästä ipponista vastasi Meido-Kanin Erkka Kari +100 kg:ssa, kun Erkan Okuri-ashi-barai osui enemmän kuin kohdalleen. Viron Karro tömähti korkealta ja kovaa tatamiin. Massaa näillä miehillä riittää ja Päijät-Hämeen seismologian laitoksella varmaan viisari värähti. Karro oli myös yksi suosikeista, mutta Suomen pojat veivät kaksoisvoiton, kun Mikkelin Martti “Marde” Puumalainen putsasi tatamin vastustajilla ja vei mestaruuden Erkka Karin ollessa hopealla.

Alle 73 kg:ssa tuli myös kaksoisvoitto Suomeen. Sikko Kaewasa näytti finaalissa Valtteri Olinille kaapin paikan upealla ura-nage heitollaan.

Alle -66 kg:ssa saatiin hienoinen yllätysmestari. Khirchla Khirchilashvili nappasi mestaruuden hienolla lonkkaheitollaan seurakaveri Joel Ylitalosta. Kaveri oli kyllä liekeissä koko päivän, että siihen peilaten ei ihan yllätys. 18-vuotias Khirchla oli luonnollisesti hymyä täynnä päivän rupeaman jälkeen.

“Matsit eivät todellakaan olleet helppoja kummassakaan ikäluokassa,” kommentoi nuori mies. Hän kehui kisoja ja viestitti samaa kuin muutkin, että lisää vastaavia kisoja Suomeen. Tavoitteista kysyttäessä Khirchla vastasi: “Oishan se EM kisapaikka kova juttu.”

Alle 81 kg:ssa odotettiin ehkä ennakkoon mestariksi Aku Laakkosta tai Oskari Mäkistä. Molemmilla “petti kuitenkin pää.” Oskaria vaivasi jo aiemmin mainittu migreeni. Aku puolestaan otteli ensimmäisessä matsissa voiton kahdella waza-arilla Juuso Terävästä. Matsin aikana Aku kuitenkin kolautti takaraivonsa ilmeisesti johonkin Terävään ja ottelun jälkeen alkoi huimaus ja valmentajakin näkyi jo kahtena, mikä ei todellakaan ole enää hyvä merkki. Turhien riskien välttämiseksi oli kisat lopetettava siihen.

Suomalaisista finaaliin eteni Arttu Määttä, joka koki tappion ruotsalaiselle. Muut mestaruudet menivät jälleen hyvin otelleelle Henri Hannulalle -90 kg:ssa. Alle 100 kg mestaruus meni kahden ottelijan sarjassa Lalli Nuortevalle.

Hämeenlinna oli mitalitilaston ykkönen

Kisojen mitalitilaston ykkönen ja paras seura oli Hämeenlinnan Judoseura. Komea pytty matkasi ansaitusti heidän mukanaan ja pääsi “poika” ehkä saunomaan Vanajaveden rannalle.

Palkintoseremonian aikana oli mahdollisuus vielä tehdä pari kysymystä Israelin joukkueen valmentajalle Raviv Raufmanille. Hän kertoi ensin, että heidän seuransa on Israelin kovin. Sieltä on arvokisamitalisteja tullut paljon, Muki heistä ehkä tunnetuin suomalaisille.

“Tämä on neljäs kerta Suomessa ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Tuomme tänne aina uusia kykyjämme hakemaan kansainvälistä kokemusta ja hyviä matseja,” sympaattinen herra kertoi ja jatkoi: “Täällä on upea organisaatio ja loistavat kisat, paremmat kuin monessa muussa Euroopan maassa.”

Miten sitten alun perin päätitte tänne tulla?

“Meillä on hyvät suhteet ja Marina Rönkkö on meidän hyvä ystävä.” Onko siis sittenkin niin, että kaiken takana on nainen? Kysyttäessä mitä mieltä hän on Suomen judosta, Raviv totesi: “Teidän judonne on mennyt eteenpäin ja tilanteenne on kuin Israelin judossa 11 vuotta sitten. Teillä on nyt lupaavia nuoria, kuten Turpal ja Oskari.”

“Tasonne paranee ja on parantunut vuosi vuodelta. Työn tekoa pitää vaan jatkaa,” päätti Raviv, vaikka juttua olisi tullut varmaan enemmänkin.

Sunnuntaina homma jatkui leirillä, jossa kisaajat saivat vielä mahdollisuuden kuitata mahdollisen kisapäivän tappionsa randorien merkeissä.

Summa summarum, Kiitos Orimattila, kisaajat ja muut! Päivä oli hyvä kaikin puolin.

Teksti: Esa Korkia-aho

 

Kirjoittaja

Esa Korkia-aho