Kisajärjestäjänä kansainvälisessä korona-ajan kilpailussa – kokemuksia tatamilta ja sen vierestä

Turun Judoseura organisoi onnistuneen Finnish Judo Open -tapahtuman lokakuun lopussa. FJO oli korona-ajan ensimmäinen kansainvälinen kilpailutapahtuma Suomessa ja osallistujia oli 8 maasta ja 33 eri judoseurasta. Lue artikkelista järjestäjän vaiheita kilpailun organisoinnista, lääkintätiimin toiminnasta ja hauskoista sattumuksista.

 
19.11.2021

Kohti kansainvälistä tunnelmaa ja vaihtuvia haasteita

Jo pari viikkoa ennen tapahtumaa saapui Hongkongista naisten maajoukkue harjoittelemaan Turkuun ja heille järjestettiin harjoitusleiri, joka oli avoin kaikille. Tapahtuman suurin ulkomainen joukkue saapui Islannista (33 osallistujaa valmentajat ja tuomari mukaan lukien). Koronarajoitukset aiheuttivat monia haasteita tapahtumaan ilmoittautumisen ja toisaalta turvallisten järjestelyiden myötä. Lisäksi tilakysymys oli haastava, sillä Kupittaan palloiluhallin varauskin muuttui ennen tapahtumaa niin, että tekniikkaa ja tapahtuma-alue päästiin rakentamaan vasta kilpailutapahtuman aamuna. Tämä vaati kisakoneistolta huikeaa yhteistyötä ja ennakkosuunnittelua. Yhteispelillä kaikesta selvittiin ja osaavan IT-tiimin ansiosta, joka osaltaan venyi tapahtumapäivän aikana. Judoseura haluaakin esittää kiitoksensa Judoshiaista vastanneille Tero Partaselle ja Hannu Jokiselle, jotka pääsivät vasta iltapäivän tunteina hengähtämään.

FJO -tapahtuman keskiössä oli kaksi merkittävää miestä Turun Judoseurasta: Kilpailupäällikkö Kari Matikka, jonka suuri ja rauhoittava hahmo kävi varmistamassa, että kaikki toimi ja seuran toiminnanjohtaja ja joka paikan neuvonantaja Kari Laaksonen, jonka hikipisarat kuivuivat todennäköisesti vasta sunnuntai-iltana leiripäivän jälkeen. Oli liikuttavaa nähdä, miten seuran pitkäaikaiset tukijat ja vuosikymmeniä mukana olleet ikämiehet Heimo Nordström ja Henry Pomell olivat ensimmäisenä ja viimeisenä kilpailutapahtumassa auttamassa tatamitalkoissa ja jakamassa palkintoja itseään säästelemättä. Tapahtumasta on kulunut nyt kolme viikkoa ja on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja miettiä koettua kilpailupäällikköä haastatellen. Kari Matikka toteaa, että hänelle päällimmäinen asia mielessä on onnistunut tapahtuma:

  • Ei ollut mitenkään selvä asia, että Finnish Judo Openia saataisiin koronan takia tänä vuonna järjestettyä. Huolena oli osallistujamäärät, vapaaehtoisten riittävyys ja uskallus lähteä järjestämään tapahtumaa koronan edelleen levitessä koko maailmassa. Tapahtumamme oli ensimmäinen kansainvälinen judotapahtuma pandemian aikana Suomessa. Pandemia myös verotti tapahtuman osallistujamäärää, mutta koko organisaatiomme voi olla tyytyväinen omaan suoritukseensa.

Kari Matikka toteaa, että koko Turun Judoseuran vapaaehtoisorganisaatio onnistui kokonaisuutena ja tapahtuma saatiin vietyä läpi ilman suurempia ongelmia kuudessa tunnissa kilpailujen alettua klo 12. Hän toteaakin, että onnistunut tapahtuma lähtee liikkeelle hyvissä ajoin jo suunnittelupöydältä, jolloin on piirrettävä oikeat suuntaviivat, ja joita on oltava valmis tilanteen mukaan muuttamaan.

  • Käsittääksemme katsojat ja kilpailijat nauttivat kilpailupäivästä, mikä on meille tapahtumajärjestäjänä kaikkien tärkeintä. Myös sunnuntain leiripäivä saatiin vietyä läpi mallikkaasti.

Kilpailupäällikkö toteaa, että tapahtuma saatiin toteutettua ydinorganisaation johtotiimillä, johon hänen lisäkseen kuuluivat Kari Laaksonen, Erik Söderlund ja Raine Kervinen. Sama tiimi organisoi myös vuoden 2019 Finnish Judo Openin.

Tapahtumaan liittyvää kitkaa oli myös sopivasti, jotta onnistuimme näkemään tulevissa tapahtumissa muutettavat asiat.

Matikka tarkoittaa tällä kitkalla erityisesti viime hetkillä Finnish Judo Openin rakentamispäivälle ilmestynyttä lentopallopeliä. Lentopallopeli alkoi 29.10. perjantaina klo 18:30 ja Finnish Judo Openin avasi ovet samana iltana klo 18:00, jolloin judokoille alkoi akkreditointi, epävirallinen punnitus ja virallinen punnitus.

  • Tämä kaikki tapahtui siis samaan aikaan, kun hallissa on käynnissä lentopallopeli ja lentopalloyleisö liikkuu tilassa. Tietysti samanaikaisesti kannoimme tarvikkeita, tietotekniikka ja tatameja sisälle, sekä rakensimme lämmittelyaluetta. Tässä kohtaa voidaan todeta, että onneksi korona oli rokottanut sekä lentopalloyleisön että judokoiden määrää sekä onneksi Kupittaan uusi palloiluhalli on riittävän iso vaikka 9 ottelualueen judokilpailuille. Ilman tätä lentopallopeliä olisimme rakentaneet tapahtuman tekniikan ja kilpailualueen edellisenä iltana perjantaina. Nyt tämä ei onnistunut.

Olimme tehneet varaukset uudesta palloiluhallista hyvissä ajoin Turun Kaupungille ja saaneet vahvistukset. Sitten jossain vaiheessa lähellä H-hetkeä kävi ilmi, että palloiluhallissa on rakentamispäivälle sovittu lentopallopeli ja varaustamme muutettiin. Tässä kohtaa vaihtoehtoina oli vaihtaa tapahtumapaikka tai yrittää rakentaa tapahtuma kilpailupäivän aamuna. Lähdimme selvittämään vaihtoehtoista paikkaa. Tapahtuman arvolle sopivaa ja riittävän isoa hallia ei ollut enää vapaana, joten päätimme edetä vaihtoehto B:llä eli rakentaisimme kilpailualueen kuntoon kilpailupäivän aamuna. Kriittisintä aamurakentamisessa tiesimme heti olevan Judoshiain tekniikan pystyttäminen ja tietojen syöttäminen järjestelmään vasta laitteiden tulille laittamisen jälkeen. Selvitimme asiaa yhdessä Tero Partasen kanssa, joka laski, milloin kilpailut hänen puolestaan on mahdollista aloittaa. Päädyimme kellonaikaan 11:00, joten tunnin varomarginaalilla kilpailut alkaisivat klo 12:00.

Aamurakentamisen riskit olivat kisaorganisaation tiedossa, mutta he päättivät aloittaa kilpailualueen rakentamisen 30.10 lauantaiaamulla klo 8:00. Lauantaina aamulla klo 8:00 halli oli kuitenkin tyhjä rakentajista, mutta porukan ikämies Heimo (Nuupo) Nordrsröm oli paikalla jo klo 7:45, kun halli avattiin.

  • Nuupo pääsi ihmettelemään, missä muut ovat. Tässä kohtaa jo suunnittelin, että siirrämme kilpailun alkua myöhemmin alkavaksi. Olipa jollekin tullut myös mieleen, että nyt on katastrofi käsillä. Vapaaehtoista rakennusporukkaamme kuitenkin alkoi ilmestyä paikalle klo 8 jälkeen. Täytyy ihmetellä porukkamme ripeyttä, joka itsensäkin varmaan yllättäen rakensi alueen valmiiksi yhdessä tunnissa! Kilpailut olisimme voineet aloittaa aikaisemminkin, mutta meidän oli tietenkin edettävä aikataulun mukaan. Hyvää tässä oli se, että ehdimme ruokkia kaikki vapaaehtoiset ja tuomarit hyvissä ajoin ennen kilpailupäivän alkua.

Tulevaisuuden suunnittelu on jo alkanut

Kari Matikka kertoo, että Finnish Judo Openia kehitetään edelleen kansainvälisempään suuntaan ja tavoite on saada kotimaiset judokat myös ajoissa liikkeelle.

  • Kupittaan uuteen palloiluhallin saadaan tarvittaessa 9 ottelualuetta eli meillä on mahdollisuus ottaa isokin määrä kilpailijoita paikalle. Olemme saaneet erityisesti kiitosta suuresta ja ilmavasta palloiluhalllista, jossa on helppo järjestää kansainvälinen judokilpailu ja leiri. Kansainväliset vieraat ovat säännöllisesti antaneet positiivista palautetta tapahtumastamme. Kiitosta on saanut myös hyvin järjestetty ruokailu. Tilaan saamme helposti järjestettyä ammattikeittiön kautta ruokailun ja muut kahvion tarvikkeet eli oman väen ei tarvitse enää leipoa mokkapaloja.

Markkinoinnin kehittäminen on myös Turun Judoseuran keskiössä tulevaisuudessa. Islannin joukkue tuli paikalle hyvien aikaisempien kokemusten rohkaisemana. Vuoden 2019 kokemukset innostivat yli 30 hengen joukkueen tulemiseen.

  • Toivomme, että kaikkien tapahtumajärjestäjien kanssa mennään samaan suuntaan yhteistyön suhteen, mikä on Judoliitossa aloitettu vuonna 2021. Tämä on ollut hyvä alku, mitä nyt on tehty Taina Sahan ja Esa Niemen kanssa. Nyt Judoliitto on pitkästä aikaa aktiivisesti ollut mukana tiedottamisessa, markkinoinnissa, tapahtuman valokuvaamisessa sekä mahdollistamassa tällaista tapahtumaan liittyvää lehtijuttua.

Kestokysymyksenä kilpailujärjestäjillä on se, miten saada tapahtumiin lisää suomalaisia judokoita. Kari Matikka pohtii, että tarvitaan lisää aktiivisuutta tapahtumajärjestäjältä, mutta myös panostusta Suomen Judoliitolta ja valmennusjohdolta:

  • Kun kyseessä on Suomen Judoliiton arvokilpailu, niin kyllä silloin suomalaiset on saatava kilpatatamille ja tapahtuma on oltava vuoden ykköstapahtuma kaikkien suomalaisten judokoiden sekä valmennusjohdon kalenterissa. Tapahtuman media näkyvyydestä maanlaajuisesti vierittäisin vastuuta myös Judoliitolle. Esimerkiksi kilpailujen televisiointi hyvällä kuuluttajalla olisi koko Suomen judon yhteinen etu. Tosiasiahan on, että vain judon näkyvyys tuo lisää judon harrastajia ja sitä kautta lisää kilpajudokoita.

Tarinoita tatamin reunalta, hauskoja sattumuksia ja aasialaisia sävyjä

Kaksi samannimistä pääorganisoijaa aiheuttaa välillä hassuja tilanteita, koska kilpailupäälliköllä ja toiminnanjohtajalla on sama etunimi - Kari. Erään kerran Islannin joukkueen edustaja soitti jostain asiasta, josta oli jo aiemmin puhunut toisen Karin kanssa:

- Siinä rallienglantia aikamme väännettyämme alkoi varmaan kumpikin osapuoli epäillä toisen järjenjuoksua. Etenkin siinä kohtaa, kun Kari ilmoittaa varmaankin olevansa väärä Kari ja pyytää soittamaan Kari numero kakkoselle. Hetken hiljaisuuden jälkeen islantilainen tajuaa, että Kareja onkin kaksi! Siihen asti hän oli luullut meidän olevan yksi ja sama henkilö. Livenä erehdystä ei pääsekään syntymään. Kokoeroa ainakin on sen verran, että jokainen voi jo sen perusteella, vaikka keksiä meille omat kuvaavat lempinimet.

Tämän vuoden tapahtumaan oman lisävärinsä toi Hongkongin judojoukkue. Vierailu saattaa olla historian ensimmäinen kerta, kun Hongkongista saadaan vieraita Finnish Openiin.
Honkkarit, kuten tuttavallisesti heitä nimittelimme, olivat ammattijudokoita, joille Hong Kongin erityishallintoalue maksaa palkkaa judokan työstä. Harmi vain, ettei kahdelle heistä löytynyt Suomesta vastustajia kilpailupäivänä. Parin viikon aikana ehdimme keskustella paljon heidän kanssaan. Heillä on kaikilla tavoitteena päästä ottelemaan olympialaisiin. Kysyin heiltä mahdollisen bonuksen suuruudesta olympiavoitosta. Heidän mukaansa kultamitalista saa bonuksena 7 miljoonaa Hongkongin dollaria, joka on euroissa n. 790.000 euroa.
Ehdimme myös käydä Henry Pomellin suosituksesta jääkiekkopelissä. Leidit kysyivät heti liput varattuani, että kai siellä myös tapellaan. Tähän totesin, että mahdollisesti, mutta en voi asiaa luvata. Pelissä kävi hyvin, tiukan kamppailun ja parin tappelun jälkeen TPS voitti HPK:n 1-0.

Finnish Judo Open ja lääkintätiimin kuulumiset

Kirjoittaja

Kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Teemu Ahola 

Kilpailujen ja leirin onnistumista tuki myös huippuosaajista koostuva lääkintätiimi, jossa oli mukana peräti 4 lääkäriä, hammaslääkäri, sairaanhoitaja, ensihoitaja ja lisäksi apuhenkilö. Lääkintätiimin vetäjänä toimi kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Teemu Ahola. On valtava etuoikeus lajille, että vapaaehtoistyössä on mukana huippuammattilaisia, jotka antavat pyyteettömästi osaamistaan judoyhteisön eteen. Aholan mielestä ensiaputiimi onnistui tehtävässään hyvin ja hän haluaakin kiittää kaikkia ensiaputiimiin osallistuneita hyvästä yhteistyöstä.

Osaava lääkintätiimi muodostettiin niin, että Turun Judoseuran toiminnanjohtaja Kari Laaksonen pyysi lääkintätiimiin seuran jäseniä, joiden tiesi toimivan alalla. Ensiaputehtäviin ei ihmisiä tarvinnut suurella vaivalla etsiä, vaan kaikki tehtäviin pyydetyt vapaaehtoiset osallistuvat tapahtumaan mielellään. Melkein kaikki tiimin jäsenet olivat Turun Judoseuran jäseniä tai lasten vanhempia. Muutama oli seuran ulkopuolelta.

- Westermarckien perheeltä taisi olla lääkintätiimin suurin panostus, kun kilpailupäivänä poika Pyry oli ottelemassa ja molemmat vanhemmat lääkintätiimissä valmiina paikkailemaan kolhuja. Esimerkillisesti mukana oli myös seuran pitkänlinjan judoka ja valmentaja Ari-Pekka Nieminen. A-P ei päässyt paikalle lauantaina työkiireidensä takia, mutta oli sunnuntaina leirillä iltapäivän harjoituksissa, kun oli hieman ehtinyt nukkua ambulanssissa vietetyn yövuoronsa jälkeen. Sunnuntaina myös Jukka Westermarck oli Maskun Tempon Teemu Tirrin kanssa paikkailemassa leiriläisiä, toteaa Kari Laaksonen.

Kiperiä kipupaikkoja ja kevyempiä kolhuja

Finnish Judo Openissa suurin osa oli lieväasteisiksi luokiteltavia vammoja, lähinnä ylä- ja alaraajojen venähdyksiä/revähdyksiä sekä pieniä haavoja. Valitettavasti sattui myös muutamia vakavampia, loukkaantumisia, jotka vaativat päivystyksellisiä jatkotutkimuksia. Näitä oli mm. yksi kaularangan/niskan alueen vamma, yksi juji-gatame-tilanteesta syntynyt kyynärpäävamma, sekä yksi epäilty tärykalvon repeäminen.  Kahden vuoden takaiseen Finnish Judo openiin verrattuna loukkaantumisia sattui tänä vuonna silti selvästi vähemmän, toteaa Teemu Ahola.

FJO:n lääkintätiimi oli varautunut ennalta muun muassa vakaviin kaularangan vammoihin ja jopa sydänpysähdykseen. Kisapaikan oma sydäniskuri eli defibrillaattori oli tuotu ensiapupisteelle ja peruselvytysvalmius oli olemassa.

  • Suoniyhteyden luomiseen, suonensisäisten nesteiden tai lääkkeiden antamiseen emme olleet tarkoituksellisesti varautuneet. Laskimme, että kisapaikan ihanteellisen sijainnin ansiosta saamme ambulanssin paikalle tarvittaessa noin 5 minuutissa. Tämän jälkeen olisimme pystyneet tarjoamaan jopa laajamittaista hoitoelvytystä, koska lääkintätiimiimme kuului ensiapupoliklinikan sairaanhoitaja, ensihoitaja, anestesiologi, kardiologi sekä muita erikoislääkäreitä ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia, listaa kardiologi Ahola.

Tyypillisimpiä kilpailupäivän vammoja ovat ylä- ja alaraajojen venähdykset. Lisäksi ruhjeet ja pienet verenvuodot, kuten esimerkiksi nenäverenvuodot ja muut pään alueen pienet haavat ovat melko tyypillisiä vammoja. Lääkintätiimin vetäjä toteaa, että loukkaantumisia voi vähentää ja niihin varautua siten, että ei osallistu kilpailuihin loukkaantuneena tai toipilaana. On tärkeää huolehtia myös lievien ja kroonisemien vammojen huolellisesta teippauksesta ja käyttää sallittuja, pehmeitä tukia (esim. nilkkatuki), joilla voidaan vähentää loukkaantumisia. Perusasia on myös ennen ottelua tapahtuva huolellinen lämmittely ja verryttely, jolla voidaan vähentää loukkaantumisriskiä. Siksi onkin tärkeää, että kisajärjestäjät luovat riittävät puitteet alkulämmittelyjä varten.

Mitä judoseurojen kannattaa huomioida järjestäessään kilpailuja ja kootessaan lääkintätiimiä?

Judoliitolla on olemassa lista minimivarusteista, jotka lääkintätiimillä tulisi olla kilpailuissa. Etenkin kylmäpusseja tulee olla riittävästi. Vaikka yli 90% lääkintätiimin tehtävistä hoituu kolmella K:lla (kylmä, koho, kompressio), on vakaviin loukkaantumisiin myös etukäteen varauduttava. Lähimpien tarjolla olevien julkisten sekä yksityisten päivystyspoliklinikoiden mahdolliset aukioloajat ja sijainnit ajo-ohjeineen on syytä kartoittaa etukäteen, koska osa loukkaantumisista vaatii kiireellisiä lisätutkimuksia.  Defibrillaattori löytyy lähes kaikista liikuntakeskuksista ja sen sijainti sekä käyttötaito kannattaa etukäteen varmistaa. Defibrillaattorin tarve on onneksi hyvin harvinaista, mutta tarvittaessa sillä voi olla ihmisen ennusteeseen mullistava vaikutus.

Lääkintätiimissä olisi suositeltavaa olla mukana useita terveydenhuollon ammattilaisia. Mikäli samaan aikaan otellaan usealla eri tatamilla, tulee henkilömäärän olla riittävän suuri. Vähintään 2-3 henkilöä per kisatatami olisi suositeltava määrä. Yksi vakava loukkaantuminen saattaa sitoa useamman lääkintätiimin henkilön melko pitkäksikin aikaa. Mikäli loukkaantumisia tulee samaan aikaan kaksi tai useampia saattaa yllättäen syntyä henkilövajetta.

 

 

 

 

Kirjoittaja

Taina Saha