Veli-Matti Karinkanta loisti MM-kisojen suomalaistähtenä - sekä 9 muuta poimintaa judon maailmanmestaruuskilpailuista

Vuoden 2017 MM-kilpailut on oteltiin syyskuun vaihteessa Budapestissa. Tässä Hansokunn kokoamat kymmenen kiinnostavaa havaintoa kisaviikosta.

 
6.9.2017

1. Suomalaiset ottelijat

Suomen kolmihenkinen joukkue, Samuli Viitanen, Jaakko Alli ja Emilia Kanerva, joutui palaamaan kilpailuista ilman otteluvoittoja.

Alle 63 kilon sarjassa otellut Emilia esitti hyviä otteita Mongolian Mungunchimek Baldorjia vastaan. Mongoli oli pari kertaa jo ilmassa Emilian tehokkaassa sodetsurikomigoshissa. Valitettavasti viimeistely jäi puuttumaan, ja ottelun lopussa mongolin onnistunut makikomi vei Emilian wazarin arvoisesti mattoon ja suoraan sidontaan.

Alle 90 kilon sarjassa Samuli Viitanen lähti kilpailuun kaukana optimaalisesta tasostaan. Kilpailuita edeltänyt sairastelu jatkui vielä ottelupäivänäkin. Tästä huolimatta Samuli teki rohkean ratkaisun ja lähti ottelemaan. Sairastelu näkyi, ja Kanadan Burt onnistui pitämään Samulin otteilla aisoissa, ennen kuin ratkaisi ottelun matossa tiukalla sidonnalla.

Samassa sarjassa otellut Jaakko Alli esitti vahvoja otteita Slovakian Zilkaa vastaan. Ottelu näytti olevan Jaakon hallinnassa, kun suomalainen kontrolloi Zilkaa vahvalla kahvalla. Ottelun puolivälissä Zilka kuitenkin onnistui iskemään wazarin arvoisella koshiguruma-heitolla kahva vastaan kahva tilanteesta ja nappasi voittoon vaadittavat pisteet.

     2. Veli-Matti Karinkanta

Suomen tuomareita kilpailuissa edusti Veli-Matti Karinkanta. Karinkanta tuomaroi kilpailuiden kuluessa loistavasti ja ansaitsi paikan sarjojen -63 ja -100 finaaleiden mattotuomarina. Tämä nostaa Karinkannan varmasti ehdokkaaksi tuomaroimaan vuoden 2020 olympialaisia Tokiossa. Onnea Veli-Matti!

    3. Japani

Japanin ylivoima kilpailuissa oli järkyttävää. 14 sarjasta Japani otti 7 kultaa, 4 hopeaa ja pronssin. Lisäksi Japani voitti sekajoukkuieden joukkuekilpailun.

On kuitenkin selvää, että Japanin vahvuus perustuu juuri pienten sarjojen dominointiin. Japanin seitsemästä kultamitalista viisi tuli kuudesta keveimmästä painoluokasta. Miesten raskaissa sarjoissa Japani oli helisemässä. Alle 100 kilon sarjassa kultaa voittanut Aaron Wolf oli Japanin ainoa suurempien painoluokkien onnistuja miehissä. Valmennusjohdolla riittäneekin mietittävää siinä, miten Riossa hyvin onnistuneet raskaampien painoluokkien edustajat floppasivat nyt näin pahasti. Yli 100 kilon ja alle 100 kilon sarjoihin Japanilla oli kuitenkin laittaa kaksi edustajaa per sarja. Naisten puolella mitalisaldo oli tasaisempi, sillä nousevan auringon maahan lähti mitali jokaisesta painoluokasta, johon Japani osallistui.

  4. Hifumi Abe

Alle 66 kilon sarjassa nähtiin uuden supertähden syttyminen. Vasta 20-vuotias, edelleen A-juniori-ikäinen Japanin Hifumi Abe hallitsi sarjaa käsittämättömällä ylivoimalla. Maailman kärkinimet joutuivat taipumaan Aben edessä, kun hän riepotteli vastustajiaan klassisilla pystymoroteseoinage- ja sodetsurkomigoshi-heitoilla. Muun muassa entinen maailmanmestari ja kahdeksankertainen arvokisamitalisti Georgii Zantaraia lensi poolifinaalissa kolme kertaa puolessatoista minuutissa.

Kilpailuiden jälkeisessä haastattelussa Abe kertoi toimittajalle, ettei tehnyt otteluissaan mitään erityistä. Jos tämä oli nuorukaisen perustaso, on lähes mahdotonta kuvitella mitä tapahtuu, jos Abe joskus tekee jotain omasta mielestään erityistä.

   5. Sarja -63 kg 

Tällä hetkellä judon suurinta keskinäistä kilpailua käydään alle 63 kilon sarjassa Slovenian Tina Trstenjakin ja Ranskan Clarisse Agbegnenoun välillä. Vuodesta 2014 kaksikko on kohdannut kuusi kertaa yksilökilpailuissa, aina finaalissa. Kolmesti kohtaaminen on tapahtunut arvokilpailuissa.

Vuonna 2014 Montpellierissä EM-kulta jäi Ranskaan. Sen sijaan Astanassa 2015 MM-kulta matkasi Sloveniaan. Rion Olympiafinaalissa naiset kohtasivat jälleen, ja etu pysyi Trstenjakilla.

Vuoden 2017 alussa slovenialainen kaatoi vielä lisää suolaa Agbegnenoun haavoihin kukistamalla ranskattaren tämän kotiyleisön edessä Pariisin GS-finaalissa.

Budapestiin lähdettäessä Trstenjakin voittoputki Agbegnenousta oli jo neljän ottelun mittainen. Kuten odottaa saattaa, nähtiin naisten kohtaaminen myös Budapestissa, jälleen finaalissa. Tällä kertaa Agbegnenou oli kuitenkin tehnyt kotiläksynsä, ja ranskattaren vahva kahvaote hyydytti slovenialaisen totaalisesti. Kolme shidoa Trstenjakille, ja Agbegnenoulle kaulaan uran toinen MM-kulta.

Kaksinkamppailu ei kuitenkaan ole ohi, sillä molemmat naiset ovat nuoria. Saanemmekin siis nauttia vielä monesta Agbegnenou vastaan Trstenjak -ottelusta, todennäköisesti aina finaalissa.

   6. Sarja -81 kg

Koko kilpailuiden suurin yllätys kokkailtiin alle 81 kilon sarjassa. Jos joku olisi etukäteen veikannut että saksan Alexander Wieczerzak ja Italian Matteo Marconcini ottelevat finaalissa, olisi kyseistä henkilöä todennäköisesti pidetty hulluna. Näin kuitenkin kävi.

Maailmanlistan sijalla 124 majaillut Wieczerzak ei varmasti riemuinnut nähdessään kaavionsa. Ensimmäisenä oli vastassa olympiakolmonen Valois-Fortier, sen jälkeen euroopanmestari Khubetsov ja semifinaalissa olympiavoittaja Khalmurzaev. Saksalainen kuitenkin uskoi itseensä, ja vanhat mestarit saivat taipua Wieczerzakin tehokkaisiin käsivarsiheittoihin.

Finaalissa saksalaista vastaan asettui upealla judolla tiensä finaaliin raivannut Marconcini. Pitkään loukkaantumisista kärsinyt italialainen oli kaivanut Budapestiin aivan käsittämättömän vireen ja raivannut komealla ipponjudolla tieltään vastustajan toisensa jälkeen. Finaalissa edes Marconcini ei kuitenkaan voinut saksalaiselle mitään, vaan Wieczerzakin mattospesiaali “päänirrotus” eli variaatio okuri-eri-jime-kuristuksesta pakotti Marconcinin taputtamaan.

Näin Wieczerzak jatkoi Ole Bischofin ja Florian Wannerin perintöä tuoden keskisarjan kultaa Saksaan.

 7. Majlinda Kelmendi

Kosovon Majlinda Kelmendi oli kiistämättä viime olympiadin dominoivin naisottelija. Vuosina 2013-2016 Kosovon kansallissankari voitti olympiakultaa, kaksi euroopanmestaruutta ja kaksi maailmanmestaruutta. Häneb ottelusaldonsa tältä aikaväliltä oli 89 voittoa ja kolme tappiota.

Budapestissa kuningatar kuitenkin syöstiin valtaistuimelta, kun Japanin Ai Shishime järjesti yhden kilpailuiden suurimmista yllätyksistä alle 52 kilon sarjan semifinaalissa. Nuori japanilainen hyökkäsi Kelmendin kimppuun herkeämättä ja onnistui viivyttämään väistämätöntä eli tappiota aina jatkoajalle asti. Tai siltä se ainakin vaikutti, eihän Kelmendi voisi hävitä. Toisin kuitenkin kävi, kun japanilainen onnistui kääntämään väsyneen kosovolaisen uchimatan kyljelleen.

Nuori Shshime meni finaaliin ja lopulta maailmanmestariksi asti. Lopulta edes pronssi ei matkannut Kosovoon, kun Brasilian Erika Miranada onnistui pyöräyttämään Kelmendin sotomakikomilla wazarin arvoisesti aivan pronssiottelun lopussa. Näin ollen pettynyt kosovolainen joutui lähtemään kotiin tyhjin käsin.

Tämä on yksi osoitus siitä, kuinka kova ja tiukka laji judo on. Jopa täysin voittamattomina pidetyt ottelijat voivat lähteä kotiin ilman mitalia hetken herpaantumisen takia.

  8. Teddy Riner

Vaikka kuningatar syöstiinkin valtaistuimeltaan, ei kuningasta lyöty vieläkään. Jo pitkään  yli 100 kilon sarjan polttavin kysymys on ollut: Kuka kukistaa Teddy Rinerin? Jälleen kerran vastaus oli: Ei kukaan.

Teddyn yhdeksäs maailmanmestaruus ei kuitenkaan ole se syy, miksi hänet mainitaan tässä. Loppujen lopuksi maailmanmestaruus oli kuitenkin odotettavissa, ja muu olisi ollut yllätys. Tänä vuonna Riner kuitenkin kohtasi sellaista vastusta, jota hänelle ei ole annettu moneen vuoteen.

Semifinaalissa Georgian nuori Guram Tushishvili antoi kaikkensa ja oli todella lähellä kukistaa Rinerin. Jatkoajalla georgialainen jopa pyyhkäisi Rinerin kyljelleen, mutta ranskalainen sai kyynärpäänsä maahan ja pelastui tappiolta täpärästi. Lopulta Riner onnistui viemään Tushishvilinsumigaeshilla selälleen ja eteni finaaliin.

Finaalikaan ei ollut helppo, sillä siellä odotti Brasilian David Moura. Myös Moura haastoi Rinerin jatkoajalle asti, ja ottelu oli todella tasaväkinen, jopa varoitukset olivat tasan. Lopulta Rinerin upea sasaetsurikomiashi päätti ottelun ja vuoden 2017 MM-kisat niiden arvoisella tavalla.

Mielenkiintoista sarjassa oli se, että vihdoin on löytynyt ottelijoita, jotka voivat haastaa ison Teddyn. Tushishivili ja Moura edustavat molemmat uutta raskaan sarjan ottelijatyyppiä: hoikkaa, nopeaa ja atleettista. Rinerin ei ole niin helppo alistaa urheilullisia ottelijoita, jotka kykenevät liikkeellään pitämään ranskalaisen aisoissa. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että kun vastustajien taso nousi, myös Riner nosti tasoaan. Näissä MM-kilpailuissa ranskalainen esitti parempaa judoa kun moneen vuoteen. Tämä on yksi suuren mestarin tunnusmerkkejä.

Vihdoin ollaan kuitenkin siinä pisteessä, ettei Rinerin voitto ole enää itsestäänselvyys. Tästä lähtien myös yli sadan kilon sarjassa saadaan oikeasti jännittää voittajan nimeä.

  9. Wazari

Kilpailuiden yhdeksi suurimmaksi puheenaiheeksi nousi se, mikä on wazari ja mikä ei. Näissä kisoissa monesta lähes mahalleen menneestä heitosta annettiin wazari. Tällä ratkaistiin jopa maailmanmestaruuksia. IJF:n kommentaattorina toimineen Neil Adamsin mukaan tämän pitäisi kuitenkin muuttua MM-kilpailuiden jälkeen. Wazariks ipisteytettäisiin vain ne heitot, jotka ovat enemmän selän kuin mahan puolelle kyljellään.

 10. Judon laajuus maailmalla

Nykyään judo on todella kansainvälinen urheilulaji. Kilpailuissa oli mukana ottelijoita yhteensä 126 maasta. Seitsemän eri maata otti sarjavoittoja ja yhteensä 23 maata mitalin.

Serbia sai ensimmäisen MM-kultamitalinsa nuoren Nemanja Majdovin voittaessa alle 90 kilon sarjan, ja Slovenia voitti ensimmäisen miesten MM-mitalinsa ikinä. Mitaleille ottelivat muun muassa sellaiset maat kuin Iran ja Puerto Rico, jotka eivät ole tunnettuja vahvasta judoperinteestä. Judo onkin nykyään suurempi, kovempi ja kansainvälisempi laji kuin koskaan aikaisemmin.

Lisää judojuttuja löytyy osoitteesta Hansoku.fi.

Kirjoittaja

Hansoku

Ajankohtaista ja ajatonta asiaa kilpajudosta.