Judoliitto kotiutui Sporttitaloon

Iso osa järjestöistä otti mallia kamppailulajeista ja perusti uuteen toimitaloon yhteistoimistoja.

 
9.4.2018

Judoliiton toimisto on kotiutunut uusiin tiloihin Helsingin Pitäjänmäkeen yhdessä muiden urheilujärjestöjen kanssa. Sporttitalossa Valimotie 10:ssä vieraan ottaa vastaan ilmoittautumisautomaatti. Se nappaa tulijasta kuvan ja lähettää tiedon vierailun isännälle tai emännälle. Judon ja muiden kamppailulajien yhteistoimisto löytyy viidennestä kerroksesta.

Judoliitosta toimistolla työskentelevät toiminnanjohtaja Pekka Lehdes, toimistosihteeri Tuula Falenius sekä koulutus- ja nuorisopäällikkö Katri Maijala. Sieltä voi löytää pöydän äärestä myös valmennuspäällikkö Jaana Jokisen, olympiavalmentaja Markus Pekkolan ja nuorten olympiavalmentajan Antti Rengon, milloin nämä eivät ole käytännön hommissa treenisaleilla, kisoissa tai leireillä.

Kamppailulajiliitot perustivat Judoliiton johdolla yhteistoimiston jo vanhassa Radiokadun toimitalossa. Silloinen muutos tuotti Judoliitolle kolmanneksen säästöt toimiston vuokrakuluihin. Nyt toteutettu kamppailutoimisto 2.0 Sporttitalossa alensi vuokrakuluja vielä toisen kolmanneksen.

Taloa on suunniteltu yhdessä lajiliittojen kanssa, ja Olympiakomitean talousjohtaja Arto Kuusisto sanoo olevansa tyytyväinen tulokseen. Uusissa tiloissa korostuu yhdessä tekeminen. Tiloihin muutti helmikuun alussa viisikymmentä järjestöä, mikä on Kuusiston mielestä vahva signaali siitä, että yhteisöllisyydelle on tilausta. Radiokadun tiloissa toimi 42 järjestöä.

"Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita edelleen mukaan. Lähdimme yhdessä tekemään toimivaa yhteisöä, jossa on mukava työskennellä."

Iso osa lajeista siirtyi Sporttitaloon yhteisellä tilaratkaisulla: esimerkiksi lumilajit jakavat tilat keskenään, samoin mailapelien ja luistelulajien lajiliitot.

"Tästä yhdessä toimisesta kamppailulajit ja Judoliitto ovat toimineet edelläkävijöinä", Kuusisto sanoo. Sporttitalon 50 liitosta peräti 28 on päätynyt yhteistoimistoratkaisuun jonkun toisen tai toisten liittojen kanssa.

"Olemme ottaneet huomioon erilaiset työskentelytavat ja rakentaneet tiloja niiden mukaisesti. Perinteisten toimistohuoneiden lisäksi löytyy esimerkiksi erilaisia ryhmätyötiloja, hiljaisia huoneita ja ad hoc -tyyppisiä kokouspisteitä", Kuusisto listaa.

"Kokonaisuus alkaa olla valmis, ja vaikka tiloihin on panostettu inspiroivaa ja yhteisöllistä työympäristöä tavoitellessa, ei sisustukseen ole käytetty liikaa rahaa."

"Radiokadun huonekalut inventoitiin ja kaikki järkevä siirrettiin uuteen toimipisteeseen", Kuusisto kertoo. "Radiokadun siivoaminen ja arkistointi olivat oma kokonaisuutensa muutossa. Kolmenkymmenen vuoden aikana Radiokadulle oli kertynyt paljon tavaraa, eikä kaikelle ollut käyttöä Sporttitalossa. Materiaalin kierrättämiseen kiinnitettiin erityisesti huomiota."

"Osa tavaroista annettiin eteenpäin esimerkiksi urheiluseurojen käyttöön", Kuusisto sanoo.

Samassa rakennuksessa toimiminen tarjoaa merkittäviä säästöjä koko urheiluyhteisölle. Säästetyt summat voidaan ohjata varsinaiseen tekemiseen eli liikunnan ja urheilun edistämiseen. Yhteisön vuokrakuluissa tullaan säästämään jopa puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Sporttitalolle päsee Helsingin keskustasta nopeimmin ja kätevimmin A-junalla, joka tulee päärautaiteasemalta Valimon asemalle 11 minuutissa. Asemalta on 400 metrin kävelymatka Sporttitalolle. Muutaman sadan metrin päässä Vihdintiellä ja Pitäjänmäentiellä on kymmenen eri bussilinjan pysäkit. Helsingin julkisen liikenteen reitit ja palvelut osoitteessa www.hsl.fi