Judon huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijät valmistuneet

Judon huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijät ovat saatu onnistuneesti valmiiksi. Prosessista oppia ovat saaneet sekä prosessin pilottiseura, Helsingin Meido-Kan, että Judoliiton valmennustoiminta.

 
24.5.2021

Judo on kymmenen muun lajin kanssa ollut työstämässä huippu-urheilun osa-alueen laatutekijöitä. Prosessissa on nyt saatu onnistuneesti valmiiksi judon huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijät yhdessä helsinkiläisen Meido-Kanin ja Olympiakomitean kanssa. Seuralla on mahdollisuus auditointiin loppuvuodesta 2021.

Tähtiseura-ohjelman tavoitteena on tarjota seuroille työkaluja toimintansa kehittämiseksi lasten ja nuorten, aikuisliikunnan sekä huippu-urheilun osa-alueilla. Judon huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijöiden tavoitteena on kuvata judon arkivalmennuksen laatua, joka mahdollistaa kansainvälisten menestyksen yhteistyössä Judoliiton kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa seuran ja liiton kesken järjestelmällistä valmennusta ja siihen sitoutumista. Tämä vaatii kansainvälisen vaatimustason tunnistamista ja oman toiminnan systemaattista analysoimista jatkuvan kehittymisen takaamiseksi.

Huippu-urheilun vahvistamiseksi yhteistyötä onkin tiivistetty ja toiminta on avointa sekä yhteisesti sovittujen arvojen mukaista. Taustalla on myös Judoliiton 2024 –strategia, jossa mainitaan muun muassa Hyvät seurat ja Keskittyvä liittovalmennus. Pääkaupunkiseudun keskittämisratkaisun kautta tavoitteena on huippujudon vahvistaminen.

Nyt valmistuneilla laatutekijöillä tavoitellaan muun muassa ”yhden valmennuksen periaatetta”, jossa seuran ja liiton välinen yhteistyö tiivistyy ja arkivalmentautuminen on ammattimaisempaa urapolun valintavaiheesta alkaen. Valmistuneet judon laatutekijät ovat samalla myös työkalu seuravalmennuksen kehittämiseksi prosessin ulkopuolisille seuroille, jotka haluavat kehittää toimintaansa kohti huippu-urheilua, esimerkiksi ns. kasvattaja-akatemioissa.

Peruskriteereillä mukaan

Olympiakomitean Tähtiseuratoiminnan huippu-urheilun osa-alueen mukaan lähtemisestä päätöksen tekee aina lajiliitto, joka kutsuu peruskriteerien puitteissa huippu-urheiluun suuntautuneen seuran/seurat mukaan yhteistyöhön. Tähän mennessä judon prosessi on ollut ensisijaisesti kehitystyökalu, jolla liitto ja sen huippu-urheiluun suuntautuneet seurat ovat voineet kehittää lajin toimintaa yhdessä.

Syksyllä 2019 alkaneessa prosessissa helsinkiläinen Meido-Kan valikoitui pilottiseuraksi tiettyjen peruskriteerien täyttymisen myötä. Judoseurat listattiin menestyksen mukaan, jossa huomioitiin kahdelta edeltävältä vuodelta seuran urheilijoiden nimeämiset Judoliiton valmennusryhmiin ja Olympiakomitean tukiurheilijoiksi, menestys nuorten ja aikuisten SM- ja PM-kilpailuissa ja kansainvälisten otteluvoittojen määrä European Cupeissa sekä sitä ylemmissä turnauksissa (IJF Tour ja Continental Open). Lisäksi edustusurheilijoiden määrä kansainvälisissä arvokilpailuissa.

Menestyksen ohella seuran tuli olla sitoutunut kehittämään seurassaan huippu-urheilua ja sitoutuminen tuli olla dokumentoitu seuran huippu-urheilustrategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Lisäksi aktiivista yhteistyötä huippu-urheilun edistämiseksi edellytettiin lajiliiton ja oman toimintaympäristön kanssa. Seuran tavoitteisiin tuli kuulua myös kansainvälisesti menestyvän urheilijapotentiaalin tuottaminen ja laadukas arkiharjoitteluympäristö sekä entuudestaan lasten ja nuorten Tähtiseuramerkki.

Näiden kriteerien valossa Judoliitto kutsui Meido-Kanin mukaan prosessiin. Seuraavan kerran seurojen tilannetta ja mahdollisuutta pyrkiä huippu-urheiluseuraksi on tarkoitus tarkastella vuonna 2023, kun epidemian jäljiltä on toivottavasti muutama ns. normaali judovuosi takana.

Kohti auditointia

Laatutekijöiden työstö alkoi seuran kanssa keväällä 2020 yhteisten työpajojen merkeissä. Apuna hyödynnettiin Tähtiseuraohjelman yhteisiä laatutekijöitä (johtaminen ja hallinto, urheilutoiminta, seuran ihmiset ja aineelliset resurssit) sekä huippu-urheiluseuratoimintaan liittyviä teemoja, joita käytiin läpi yhdessä seuran kanssa.

Koronan vuoksi valtaosa liki kymmenestä seuratapaamisesta käytiin etänä mutta tämä ei työskentelyä haitannut. Meido-Kanin lisäksi Tampereen Judo osallistui muutamiin työpajoihin. Tapaamisten välissä Meido-Kan sai kotitehtäviä, joissa tuli arvioida seuran toimintaa muun muassa valmennusosaamisen ja sidosryhmien näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa seuran kehittämiskohteet ja näihin tarttumalla saada aikaan muutosta.

”Judoliiton ja Olympiakomitean kanssa yhdessä työstetty laatutekijäprosessi on auttanut seuratasolla tunnistamaan huippu-urheilun osa-alueen kehityskohteet, mutta myöskin parantamaan yhteistyötä liiton kanssa. Poikkeusaika keskeytti normaalin harrastus- ja kilpailutoiminnan, mutta toisaalta mahdollisti pysähtymään ja suunnittelemaan tulevaa. Katseet ovatkin nyt syksyssä, jollloin syyskausi käynnistetään uudella harjoituskalenterilla sekä ryhmillä, jotka pohjautuvat laatuprosessin aikana kehitettyyn judokanpolkuun,” kertoo Meido-Kanin puheenjohtaja Saku Tanayama.

Kevään 2021 päätteeksi seura toteutti yhdessä Judoliiton kanssa väliarvioinnin seuran toiminnasta, jossa arvioitiin seuran tilanne laatutekijöittäin. Varsinainen auditointi pyritään järjestämään loppuvuodesta 2021, kunhan seuran toiminta on saatu normalisoitua poikkeusajan jäljiltä.

Matkalta opittua

Judon huippuseuratoiminnan laatutyöstöstä on oppia saanut myös Judoliitto. Prosessin kanssa samaan aikaan liiton valmennustoimintaa uudelleen organisoitiin keskittämällä valmennusta pääkaupunkiseudulle. Uusi päävalmentaja otti kokonaisvaltaisesti vastuun alueen parhaiden urheilijoiden päivittäisvalmennuksesta ns. yhden valmennuksen periaatteella. Poikkeusolojen aikana tehdyt valmennuksen muutokset toiminnan kehittämiseksi edellyttivät liiton ja seurojen välisen yhteistyön tiivistämistä etenkin kommunikaation ja viestinnän suhteen.

Judoliitto käynnisti huippuseuraprosessin aikana myös liiton valmennuslinjauksen kokoamisen yhteen kansiin urheilijapolun eri vaiheiden selventämiseksi. Lisäksi valmennuspäällikkö lähti mukaan Tähtiseuraohjelman lasten ja nuorten osion auditointeihin sparraamaan urheilutoiminnan osa-aluetta. Näiden kaikkien toimien tavoitteena oli laatuohjelman mukaisesti liiton valmennustoiminnan laadun kehittäminen.

”On kyse sitten seuran tai liiton toiminnan kehittämisestä, vaatii se ensinnä yhteisten linjojen ja toimintatapojen sopimista, jotta voidaan päästä eteenpäin. On oltava valmis systemaattisesti ja kriittisesti tarkastelemaan omaa toimintaa asetettuihin tavoitteisiin nähden, jotta kehittymistä tapahtuu,” toteaa Judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen.

Judon laatutekijät

Olympiakomitean hyväksymissä judon laatutekijöissä näkyvät lajinomaisuus, lajin erityispiirteet ja lajin tietoperusta.

Urheilutoiminnan osa-alueessa korostuvat kansainvälisen vaatimustason ymmärrys ja sen toteutus arjessa. Seuran urheilijan polun eri vaiheiden on vastattava kansainväliseen vaatimustasoon mukaan lukien lasten ja nuorten valmennus.  Polku on kokonaisvaltainen jatkumo harrastustoiminnasta huippu-urheiluun, sillä jokainen huippujudoka on joskus ollut harrastaja. Seuralle he ovatkin tärkeitä esikuvia ja hyviä malleja urheilijan polusta.

Valmennuskäytänteissä ja valmennuksen tukitoimissa nousee esille seuran ja lajiliiton välisen yhteistyön merkitys. Olemme pieni laji. Kansainväliseen menestykseen vaadittavat resurssit ovat lajissamme kuitenkin merkittävät, joten on tärkeätä, että toimimme yhdessä. Tällöin lajista innostuneet pääsevät harjoittelemaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa jo varhaisessa vaiheessa.

Judoammattilaisuuden tavoitteet ja valmentautumisen ammattimaisuuden mahdollistaminen vaativat riittävästi voimavaroja niin aineellisten resurssien kuin seuran ihmisten suhteen. Kansainvälisen menestyksen tavoittelu vaatii rahaa eikä vastuu huippuvaiheen tukemisesta voi olla vain lajiliitolla tai valtiolla. Vaan myös seuralta tarvitaan rahoitusta mahdollistamaan ammattimaiset olosuhteet. Tämä edellyttää ammattimaista johtamista. Lisäksi tarvitaan tekijöitä, joilla on laittaa aikaa valmentautumiseen. Heistä ja heidän osaamisensa sekä ammattitaitonsa kehittymisestä on huolehdittava, on kyse sitten urheilijoista, valmentajista tai muista seuratoimijoista, sillä huippu-urheilu ja sen tavoittelu tarvitsee huipputasoista osaamista ja siihen jatkuvaa pyrkimistä. Lisäksi kun seuran valmennus tai sitten hallinnon toiminta on dokumentoitua, valmentajien tai muiden seuratoimijoiden mahdollisesti vaihtuessa edeltävät tiedot ja toimet ovat helposti seuraavien saatavilla.

Valmistuneilla judon laatutekijöillä halutaan varmistaa, että seuran toiminta on suunniteltua, toimintaa seurataan ja edelleen analysoidaan toiminnan kehittämiseksi. Tässä kyse ei ole vain huippu-urheiluun kuuluvista asioista vaan toimintatavasta, jota edellytetään laadukkaalta ja kehittymään tavoittelevalta toimijalta.

 

Judon huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijät:

https://www.judoliitto.fi/olympiajoukkue/huippuseuratoiminta/

 

Tähtiseura-laatuohjelma

Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen laatuohjelma, joka kehittää ja tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. Tähtimerkki on Olympiakomitean ja lajiliiton myöntämä tunnus urheiluseuralle, joka täyttää määritetyt laatutekijät kohderyhmänsä osalta. Osa-alueita on kolme: Lasten ja nuorten toiminta, aikuisliikunta ja huippu-urheilu. Tähtimerkki on myös lupaus laadusta nykyisille ja uusille jäsenille sekä heidän lähipiirilleen ja tukijoille.

Tähtiseura-verkkopalvelu on avoin kaikille urheiluseuroille. Sen avulla seura voi kehittää toimintaansa ja tavoitella myös itselleen Tähtimerkkiä. Palvelussa urheiluseurat voivat tehdä omaa kehittämistyötään itsenäisesti ja vuorovaikutteisesti lajiliiton tai aluejärjestön seurakehittäjän kanssa. Palvelu on helppokäyttöinen, seuralle maksuton ja se toimii osana Suomisport-seurapalvelua.

Kirjoittaja

Jaana Jokinen