Sovellettua ”ulkomailla” Kuopiossa

Sovelletun judon maailma kirkastui, kun koronan peikko astui sen verran syrjään, että leiritoiminta Suomessakin pääsi vauhtiin. Reilut 70 sovelletun judokaa valmentajineen matkasi lokakuun viimeisenä viikonloppuna Kuopioon nauttimaan tatamin töminästä ja vanhojen tuttujen tapaamisesta.

 
12.11.2021

Sovelletun judon maailma kirkastui, kun koronan peikko astui sen verran syrjään, että leiritoiminta Suomessakin pääsi vauhtiin. Reilut 70 sovelletun judokaa valmentajineen matkasi lokakuun viimeisenä viikonloppuna Kuopioon nauttimaan tatamin töminästä ja vanhojen tuttujen tapaamisesta.

Reissu Kuopioon Judoseura Sakuran vieraaksi oli ainakin etelän väelle kuin matka ulkomaille: pitkä matka perille, outo kieli ja kylpylähotellin seisovassa pöydässä tuttujen kalapuikojen sijaan paistettuja ja savustettuja pikkukaloja, joita paikalliset alkuasukkaat piilottavat myös leivän sisään läskin seuraksi.

Tatamilla maailma oli varmasti tutumpi, vaikka erilaisten pysty- ja mattoteknikoiden läpikäyminen saattoikin ajoittain vetää ilmeen mietteliääksi. Miten se Jukka, Kimmo, Manta ja Ekku sen oikein näytti? No kertaushan se on opintojen äiti ja muutamilla tarkennuksilla ja toistoilla väki sai väännettyä hienoa judotekniikkaa, jota sopii viedä kotisaleille syventävän harjoittelun pohjaksi.

Matalaa haraita

Monelle jäi mieleen Mantan ja Ekun haraigoshi sovellettuna versiona. Ekku ukena oli polvillaan ja Manta torina teki horjutuksen yläviistoon niin, että uken polvet olivat hieman nousemassa irti tatamista. Kun lonkkakontakti uken vartaloon oli valmis, oli aika viedä taisabaki loppuun ja saattaa uke taaksepäin suuntautuvalla jalkapyyhkäisyllä tyylikkäästi tatamin pintaan.

Tässä tekniikassa korostettiin erityisesti ukea keventävää nostoa ja vartalon riittävää kiertoa, jotta heitto lähtee sopivalla teholla. Myös osotogari uken ollessa polvillaan käytiin läpi.

Idästä isku hihaan

Kimmo itärajan pinnasta, Lappeenrannan Kamizasta näytti sodetsurikomigoshin tekniikkaa ilman sen kummempaa soveltamista. Sana sode viittaa hihaan, tsuri vetoon, komi nostoon ja goshi lonkkaan. Kun kaikki sulautuvat yhteen torin vartalonliikkeen ja taisabakin kanssa, pääsee uke kokemaan, miltä tuntuu lähteä lentoon Teräsmiehen tavoin toinen käsi eteen ojennettuna.

Kimmon mukaan tämä on heitto, jossa uke saa torin avustamana vetää itseään leukaan tai nenään, jos niin haluaa.

Ote tässä heitossa oli Kimmolla se perinteinen eli läheltä uken hihansuuta ja rystyset ulospäin.  Kimmon ”uralilainen” malli noudatteli siis perinteistä kaavaa.

Entisaikojen menestyksekäs kilpajudoka Ekku toi heittoon oman mausteensa ja käytti hihaotetta, jossa tori asettaa kätensä uken olkavarren korkeudelle. Perusteluna oli se, että ns. perinteisessä mallissa tori antaa hihaotteellaan jo selkeän vinkin, mitä saattaa olla tulossa ja judossahan ei vinkkejä vastustajille jaella.

Kääntö aina loppuun asti

Sovelletun judokoille mattotekniikat eli newaza ovat tärkeitä opetella, koska kilpailuissa ja randoreissa vastustajaksi voi tulla judoka, joka ei voi pystytekniikoita käyttää eikä harjoitella. Kilpailussahan pelkästään newazaan taipuva judoka voi otella sekä pystytekniikoita että mattotekniikoita hallitsevien kanssa, mutta heidät määrätään mattoon polviasentoon ja siitä otellaan newazan  säännöin.

Kuopion tatamilla isäntäseuran Jukka näytti sen monille tutun käännön, jossa uke on jäänyt konttausasentoon, eikä ole vielä ehtinyt levittäytyä tatamin pintaan puolustusasentoon. Siinähän tori syöksyy sivulta uken käsiin ja ottaa niistä otteen kuin isosta kukkakimpusta. Vahva veto omaa napaa kohti ja tehokkaalla kaadolla uke selälleen.

Näppärä uke voi käyttää torin liikettä hyväkseen ja vierittää hänet itsensä yli. Tähän katalaan temppuun Jukalla oli oman apteekin lääke eli tori vie uken jalkojenpuoleisen kätensä eteen tatamin pintaan, jolloin liike pysähtyy ja uke  on paketoitavissa mieleisekseen.

Lähes samaan hengenvetoon vedettiin poistulo honkesagatamesta tai sovelletun sääntöjen mukaisesti honkkarin kuzuremuodosta. Honkesagatamen perusmallia ei suositella, koska torin käsivarsi kietoutuu uken kaulaan ja voi aiheuttaa vahinkoa.

No tuossa poistulossa tärkeintä oli se, että vastustajasta otetaan tiukka halausote vyötäröstä, lyödään jalkapohjat tatamiin jalat koukussa, ponnistetaan rivakasti takamus irti tatamista ja viedään vastustaja oman kehon yli olkapään suuntaan. Löysällä otteella ei saa kuin itsensä väsytettyä.

Löysiä otteita tatamilla ei liiemmin nähty. Kaikilla oli yritystä ja hyvä vauhti päällä. Joillakin vauhti jatkui vielä uima-altaalla ja diskossa eli jonkinlaista ulkomaan matkan tuntua saatiin aikaiseksi.

 

Teksti: Ilkka Valtasaari

Kuvat ja video: Anu Stör