Vuoden seura keskittyy lapsiin ja tarjoaa monelaisia judopolkuja

Hontai Judossa voi olla nuoresta asti monessa mukana.

 
7.3.2018

Jos kysyt 11-vuotiaalta judokalta, mistä hän unelmoi, mitä luulet saavasi vastaukseksi? Musta vyö, tai ehkäpä Suomen mestaruus? Judo-opettajanakin voisi olla mielenkiintoista. Hontai Judossa vastaus voi olla mikä vain.

Kuutti Kuusimurrolla  on oranssi vyö. Hän on 11-vuotias ja harjoittelee ahkerasti saavuttaakseen sinisen vyön, sillä 15-vuotiaana ja sinivöisenä hän pääsee tuomaroimaan. Kuutti tietää, että tavoitteellinen tuomarointi täytyy aloittaa aikaisin, jos haluaa päästä olympialaisiin tuomariksi.

Kuutti on käynyt myös kilpailemassa, mutta se jännittää häntä liikaa. Katakilpailut eivät vaikuta niin jännittäviltä. Kuutti käy aina välillä judokaverinsa kanssa harjoittelemassa kataa dojolla.

Vireä ja monipuolinen

Kun Hontai valittiin viime vuoden 2017 judoseuraksi, perusteluissa korostui seuran monipuolisuus. Hontai tuottaa tasaisesti kilpajudokoita maajoukkuetasolle saakka. Tällä hetkellä Hontain urheilijoita ykkösmaajoukkueissa ovat Klaus Verlin ja Susanna Sundberg. Seurassa on myös jatkuvasti aktiivisia tuomareita. Nykyisin tatamilla nähdään tummissa puvuissa usein Timo Lehtonen, Aleksi Mikkola ja Päivi Mattila. Seuran perustaja Staffan Lindgren on edelleen aktiivinen vaikuttaja seuran lisäksi valtakunnallisessa katatoiminnassa tuomarina ja Judoliiton katatyöryhmän jäsenenä.

Hontai on ollut pitkään myös poikkeuksellisen aktiivinen kisajärjestäjä. Kahdesti vuodessa pidettävän Hontai-shiain lisäksi seura on järjestänyt vuosittain alempien vöiden mestaruuskilpailut ja katakilpailu Hontai Taikain. Viime syksynä seura järjesti Hontai-shiain yhteyteen monipuolisen tapahtumaviikonlopun, jossa kilpailtiin myös katassa, ne-wazassa ja judoshowssa.

"Judon vahvuus on sen monipuolisuus, jota me judokatkaan emme aina itse ymmärrä tai osaa ajatella. Myös Kilpailuissa tarvitaan suuri määrä erilaisissa tehtävissä toimivia ihmisiä", sanoo Hontain nuorten ja aikuisten ryhmän ohjaaja Katri Maijala. Maijala aloitti tämän vuoden alusta Judoliiton koulutus- ja nuorisopäällikkönä.

Toimitsijoista ei ole Hontain kisoissa pulaa. Kaikki odottavat seuran kisaviikonloppua, jossa pääsee toimimaan mielenkiintoisissa tehtävissä, kannustamaan kilpailevia hontailaisia ja näkemään tuomarit työssään.

Seuran 2017 teettämässä jäsenkyselyssä seuran vahvuutena nähtiin yhteishenki ja mukaan ottaminen: se että tehdään yhdessä asioita, järjestetään tapahtumia ja otetaan mukaan osaksi yhteisöä. Hontai Shiaissa voi nähdä 12-vuotiaan tietokoneen takana käyttämässä pistetaulua tai 15-vuotiaan vetämässä seuran kisaajille lämmittelyä.

Uunien lämmössä

Hontai Judon tarina alkoi tammikuussa 1990, kun Staffan ja Satu Lindgren halusivat järjestää Helsingin Puistolassa lapsille harrastustoimintaa ja aloittivat judon opetuksen  erään taloyhtiön kerhotiloina toimivassa kerrostalokaksiossa. Harjoittelutilana toimi olohuone, joka oli mitoiltaan vain 3x5 metriä. Alussa mukaan ei siis montaa lasta mahtunut.

Pikkuhiljaa toiminta siirtyi yhä isompiin tiloihin. Mieleenpainuvin oli Puistolan vanha asemarakennus, joka saatiin pysymään talvisin siedettävän lämpöisenä lämmittämällä isoja uuneja puulla. Puutalkoot lisäsivät yhteishenkeä, josta tuli Hontai Judon kantava voima.

Myös tänä päivänä Hontai on keskittynyt junioritoimintaan. Nykyään jäseniä on noin 120, joista suurin osa on alle 12-vuotiata.

Monissa seuroissa on harjoitusten ohjaajista pulaa, mutta ei Hontai Judossa. Heistä moni on itse aloittanut seurassa  lapsena tai nuorena.

Ohjaajia ja apuohjaajia on 18, mikä mahdollistaa sen, että jokainen harrastaja saa yksilöllistä opetusta. Seurassa pidetään Maijalan mukaan tärkeänä, että jokainen lapsi ja nuori saa harjoitella judoa omista lähtökohdistaan ja että jokainen huomioidaan yksilönä.