Huippu-urheilun Tähtiseuran laatutekijäkriteereitä työstetään judolle 

Huippu-urheilun Tähtiseuran laatutekijät viitoittavat urheilijan taustayhteisöjen toimintaa urheilijan kehittymisen tukemisessa. Judon laatutekijöitä ovat yhteisissä tapaamisissa työstäneet Judoliitto, Olympiakomitea, Meido-Kan ja osin myös Tampereen Judo.  

 
23.6.2020

Tähtiseuroissa laadun kehittäminen ja arviointi tapahtuu neljän teeman ympärillä: urheilutoiminta, johtaminen ja hallinto, seuran ihmiset ja aineelliset resurssit. Tähtiseura-tunnusta voi tavoitella kolmella eri osa-alueella: lapset ja nuoret, aikuiset ja huippu-urheilu.  

Huippu-urheilun Tähtiseurojen laatutekijöitä sovelletaan erikseen jokaiseen lajiin, jotta pystytään paremmin kehittämään lajia ja sen toimintaympäristöä sekä seurojen ja lajiliiton yhteistyömuotoja. Tämä työstäminen tehdään lajiliiton, seuran tai seurojen ja Olympiakomitean yhteistyönä. Lajiliitto kutsuu tai avaa haun seuroille nojaten ohjelman peruskriteereihin.   

Judossa on kevään ja alkukesän aikana työstetty huippu-urheilun laatutekijöitä. Keskustellen on haettu käytänteitä valmennustoiminnan kehittämiseen ja urheilijan polun konkreettisiin toimiin eri ikävaiheiden arkiharjoittelussa. Kansainvälisen vaatimustason määrittelyitä haetaan kansainvälisen tutkimustiedon pohjalta.  

Keskusteluissa on tunnistettu sekä seuran että lajiliiton käytänteiden kehittämiskohteita ja etsitty ratkaisumalleja tuloksellisiin yhteistyömuotoihin. Usein keskusteluissa palattiin ”yhden valmennuksen” periaatteeseen, jossa urheilijan valmennuksesta vastaa yksi taho. Vastuutaho käy tiivistä vuoropuhelua esim. akatemian, seuran ja lajiliiton valmennuksen kanssa. Yhden valmennuksen periaatteen toteutuessa eri tahot ovat tietoisia muiden osapuolien valmennuksen tarpeista, suunnitelmista ja toteutuksesta, jolloin valmennus on suunnitelmallista ja toteutus palvelee tavoitetta.  

‒ Mikäli haluamme parempaa menestystä jatkossa, meillä kaikilla on oltava ymmärrys kansainvälisen menestyksen edellyttämästä vaatimustasosta. Riittävä ymmärrys voi syntyä vain, jos tehdään asioita yhdessä. Keskusteluprosessi on osoittanut, että vuorovaikutus liiton ja kentän välillä on tärkeää. Seurojen valmennus toimii meillä vapaaehtoispohjalta ja jotta pystymme voittamaan maailmalla isojen judomaiden ottelijoita, tulee meidän tehdä asioita yhdessä, Judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen toteaa.  

Tukitoimet ovat tärkeitä huippu-urheilussa 

Tärkeä osa huippuvalmennuksen kokonaisuutta on valmennuksen tukitoimien saatavuus ja toimivuus. Tukitoimien kokonaisuus muodostuu usein eri toimijoiden yhteistyöllä. Tulevaisuudessa Helsingin Olympiavalmennuskeskus on maassamme aivan uusi kokonaisuus, jossa myös olosuhteet mahdollistavat huippuvalmennuksen.  

Huippu-urheiluseuran johtamisen käytänteet, hallinto, talous ja viestintä tukevat huippu-urheilutavoitteita. Koko seuran tulee siis strategisesti tukea huippu-urheilun toteutusta.  

Huippujudon Tähtiseuraprosessi on päässyt hyvään vauhtiin nyt kevään aikana ja jatkuu syksyllä.  

Meido-Kanin puheenjohtaja Saku Tanayama kertoo Tähtiseura-tunnuksen tavoittelemisen olleen looginen jatko seuran kehittymiselle.  

‒ Nuorten huippu-urheilun kehittäminen on Meido-Kanin strateginen ”fokusalue”. Prosessilla pyritään parantamaan nuoren urheilijan mahdollisuuksia edetä urallaan ja välttää samalla teini-iän drop outia. Lisäksi tavoitteena on kehittää liiton ja seuran välistä yhteistyötä huippu-urheilun saralla.   

Tanayama kertoo kehittämisen sisältävän myös valmennuksen polun määrittämistä sekä seuran valmennuslinjauksen luomisen. Seura tarvitsee judo-ohjaajia pyörittämään toimintaansa, mutta kilpaurheilu tarvitsee valmentajia.  

‒ Valmentajan toiminta on suunnitelmallisempaa ja tavoitteeseen tähtäävää. Haasteena onkin saada judo-ohjaaja sitoutumaan ja kouluttautumaan valmentajaksi. Vapaaehtoistyön vuoksi sitoutuminen ei ole helppoa tai edes mahdollista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena onkin saada seuraan kokopäiväinen valmennuspäällikkö toteuttamaan suunnitelmia ammattimaisemmin, Tanayama sanoo.  

Olympiakomiteasta lajin kehitysprosessia on sparrannut Anna Kirjavainen.   

‒ Huippu-urheiluseuratoiminnan laatutekijöiden luominen eri sidosryhmien kanssa auttaa eri toimijoita ymmärtämään yhdessä huippu-urheilun vaatimustasoa sekä avaamaan eri organisaatioiden rooleja menestyvien valmennusprosessien mahdollistajina. Judossa laatutekijätyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja ensimmäisiä toimenpiteitä päästään viemään käytäntöön toivottavasti tulevan kesän ja syksyn aikana, Anna Kirjavainen iloitsee.  

  

  

  

  

  

  

Kirjoittaja

Katri Lilja