Tampereen judolla on kolme sovelletun ryhmää, ja tulijoiden määrä on kasvussa

Koko maan tasollakin judo on sovelletun liikunnan tarjoajana ykkösluokkaa.

 
9.9.2018

”Saako tämän puvun ihan omaksi?” pieni poika kysyy jännittyneenä Tampereen judon tatamin reunalla. Kun vastaus on myöntävä, poika huokaisee tyytyväisenä.

”Mää oon oottanu tätä koko viikon”.

Jos judokurssin aloittaminen on jännittävää kaikissa muksuryhmissä, se on sitä myös sovelletun judon ryhmissä. Joku on päässyt tutustumaan lajiin koulun liikuntatapahtumissa tai eritysliikunnan teematapahtumissa, mutta suurimmalle osalle judo on aivan uutta. Monet ovat kokeilleet muitakin lajeja, ja jos kokemus ei ole ollut mieluisa voi kynnys uuden lajin aloittamiseen olla korkealla.

Sovelletulle liikunnalle on kova kysyntä

Ohjatun sovelletun liikunnan kysyntä on Tampereen seudulla kasvanut. Tilanne on varmaankin sama myös muualla. Judolla on näillä markkinoilla paljon tarjottavaa, ja koko maan tasollakin judo on tutkitusti ykkösluokkaa sovelletun liikunnan tarjoajana.

Valtion liikuntaneuvoston raportissa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Judoliitto kuuluu asiassa pisimmälle edenneisiin lajiliittoihin. Erityisryhmät ja vammaisurheilu ovat judossa osa perustyötä jopa siinä määrin, että arviointimittareidenkin soveltuvuutta joudutaan ehkä arvioimaan uudelleen.

Lajin monipuolisuus on tässä ykkösasia. Judo sopii monen tyyppisille ja kokoisille harrastajille, eikä vaikeakaan liikkumisen rajoite ole välttämättä este tatamille tuloon ja yhdessä treenaamiseen. Monissa ryhmissä eri puolilla Suomea harjoittelee myös kehitysvammaisia judon harrastajia. Tampereella sovelletun judon lapsilla on erityisesti keskittymisvaikeuksia, kuten adhd:ta.

Ehkä vähän yllättäenkin nimenomaan judon kurinalaisuus ja harjoitusten tietynasteinen määrämuotoisuus on monelle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle ja nuorelle tärkeä asia. Judoharjoituksiin tullessa tietää mitä on odotettavissa. Se antaa turvallisuuden ja hallinnan tunteen ja silloin uudenkin oppiminen käy helpommin.

Myös Edullisuus on toinen merkittävä seikka, kun perheet hakevat lapsille ja nuorille harrastusta.

Toimintaa vietiin naapuriinkin

Tampereen Judollä on kolme sovelletun judon ryhmää. Kaksi on yhdistettyjä alkeis-jatkoryhmiä ja kolmas pidemmälle ehtineille ja myös kilpailemisesta kiinnostuneille judokoille. Jokaisessa ryhmässä on noin kymmenen harrastajaa. Valtaosa harrastajista on 10-15 vuotiaita, mutta mukana on myös nuorempia ja aikuisiakin.  Sovelletun judon vetäjiä on kahdeksan.

Kaksi ryhmistä harjoittelee Nääshallilla. Kolmannelle ryhmälle haettiin tilat naapurista eli Ylöjärveltä. Tampereen kaupungin kamppailulajien tilat ovat kovin varattuja, ja vapaita vuoroja on vaikea saada. Ylöjärven urheilutalolta vuoro sen sijaan löytyi.

Ryhmän sijoittaminen Ylöjärvelle auttoi myös sotetaksikyytien järjestelyissä muutamista muista kunnista tulevien judokoiden kohdalla. Tatameja oli varastossa sen verran, että niitä saatiin riittävästi salin varastoon myös tämän ryhmän tarpeiksi.

Ohjaajien riittävyys ja tilojen saatavuus ovat varmaankin yleisimmät syyt siihen, että lisäryhmien perustaminen esimerkiksi sovelletulle judolle ei ole onnistunut. Tilakysymyksiin kannattaa Tampereen kokemuksen mukaan etsiä luovia ratkaisuja. Jos naapurikunnassa ei judoseuraa ole, kannattaa miettiä ryhmän perustamista sinne.

Mukaan seuran yhteisiin rientoihin

Sovelletun judon ohjaamisessa parasta on se, että siinä joutuu miettimään judoa uudesta näkökulmasta. Kun liikkumista ja toimintakykyä ajattelee erityistä tukea tarvitsevien harrastajien näkökulmasta ja suunnittelee harjoituksia nämä huomioiden, lajin mahdollisuudet avautuvat hyvin eri tavalla. Ei tarvita superihmisiä, vain avarakatseisuutta omaan lajiin ja aimo annos uteliaisuutta.

Tampereella sovelletun judon sarjat on otettiin runsas vuosi sitten osaksi kuukausittain järjestettäviä lasten ja nuorten salikisoja. Näin myös nuorimmat saavat halutessaan kisakokemusta jo varhain.

Tarkoitus on, että kaikille judon harrastajille on tarjolla samanlainen yhteisö ja jokainen tuntee kuuluvansa porukkaan. Tästä järjestelystä on ollut sekin hyöty, että salikisoissa tuomarin tehtäviä harjoittelevat nuoret saavat kokemusta myös sovelletun judon otteluiden tuomaroinnista.

Sovelletun judon harrastajat osallistuvat aktiivisesti myös seuran muihin tilaisuuksiin, koulutuksiin ja harjoituksiin. Tässä on vielä tekemistä: usein sovelletun judon harrastajat osallistuvat mahdollisuuksiensa mukaan. Kaikki tapahtumat voisi kuitenkin alusta lähtien suunnitella niin, että jokaisen osallistuminen olisi mahdollista.

Teksti: Anna-Maria Maunu
Kuva: Kalle Kiviniemi