Syksyn koulujudo sai suuren suosion Lieksassa

Oppilaat pitivät painiskelusta, ja Jigokun omat nuoret saivat hyvää ohjaajakokemusta.

 
21.12.2018

Lieksan Jigokun pääasiallinen tarkoitus koulujudossa on liikuttaa yläkouluikäisiä nuoria ja tuoda judo lähemmäksi nuorten omaa maailmaa. Tavoite on, että tunneilta välittyy judon ja muun kamppailun fiilis, ei niinkään ”tekninen hifistely”.

Vanha liikuntatuntipaketti päivitettiin tälle vuosikymmenelle, ja tänä syksynä parhaimmillaan 25 oppilasta oli samaan aikaan tatamilla opettelemassa judon alkeita. Siinä sivussa rohkeimmat kiinnostuivat judosta niin paljon, että aloittivat harjoittelemisen syksyn kuluessa.

Kamppailu oli turvallista ja mukavaa yhdessä tekemistä. Valinnaisen liikunnan tunneilla päästiin jo syvemmälle judoon. Erityisesti mattorandori sekä koshiguruma polviltaan tehtynä oli yksi ehdoton suosikkitekniikka.

Jigokun yläkouluikäiset nuoret opettajina

Jigokun omat yläkouluikäiset nuoret toimivat vastuullisessa apuvetäjän tehtävässä tunneilla. Kokemus oli hyvä, ja nuoret saivat tärkeää kokemusta ohjaamisesta.

”Ensi alkuun jännitti, koska siellä oli jo paljon kavereita ja ajattelin, että muiden edessä puhuminen ja opettaminen olisi pelottavaa. Mutta se osoittautuikin hauskaksi ja mieleenpainuvaksi jutuksi. Kaverit ovat tykänneet, ja itse olen oppinut neuvomista ja perustekniikoiden selventämistä ja opettamista”, kommentoi Ella Palviainen, viime keväänä keltaisen vyön suorittanut lieksalainen judoka.

”En ennen ole judoa ohjannut tällä tavalla, joten sain vähän kokemusta. Oppilaat tuntuivat tykkäävän judosta”, kertoo vihreän vyön judoka Iida Päiväpuro. Molemmat käyvät seitsemättä luokkaa Lieksan yläkoulussa.

IJF:n tatameista iso apu

Kansainvälisen Judoliiton koulujudoprojekti oli suureksi avuksi, kun sen antamat uudet tatamit saatiin yläkoulun tiloihin odottamaan koulujudotunteja.

”Koulujudotatamit helpottivat hommaa todella paljon, sai tatamin aina kasattua päivän alussa ja päätteeksi eikä tarvinnut lähteä peräkärrin kanssa oman dojon tatameita roudaamaan”, sanoo Iisakki Haapalehto, joka tuli lukiolaisena opettamaan judoa yläkoululaisille. Ella ,Iida, Iisakki ja kahdeksasluokkalainen Akseli Saastamoinen olivat avustamassa kaikilla parillakymmenellä koulujudotunnilla syksyn mittaan.

Lieksan yläkoulu kuuluu Liikkuva koulu -hankkeeseen ja pyrkii tuomaan uusia liikuntamahdollisuuksia koululiikunnan rinnalle. Järjestöt ovat yksi potentiaalinen taho tuomaan uusia tuulia koulun liikuntatunneille. Samalla järjestöt voivat esitellä omaa toimintaansa ja saada uusia jäseniä yläkoulun oppilaista.

Judoseura Lieksan Jigokun kanssa Lieksan yläkoulun liikunnanopettajat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Oppilaat ovat saanet vaihtelua liikuntatunteihin, ja ulkopuolinen vetäjä herättää hyvin oppilaiden mielenkiinnon.

”Mukavaa vaihtelua liikuntatunnille. On ihan kiva tutustua itselle uuteen lajiin. Liikkeet eivät tuntuneet liian vaikeilta. En osaa sanoa voisinko aloittaa joskus judon. Tällä hetkellä harrastan trampoliinihyppyä ja kitaransoittoa”, kertoi kasiluokkalainen Peetu Mattsson kokemuksiaan judotunnin jälkeen.

”Judo oli mukavaa ja kavereiden kanssa sai painiskella matolla”, sanoo yhdeksäsluokkalainen Rasmus Kuiri. Rasmuksen harrastuksiin kuuluu aktiivisesti jääkiekko.

Lisäksi liikunnanopettajan kommentit Lieksan Lehdestä:

Yläkoulun liikunnaopettaja Teija Karppinen pitää judoa erinomaisena lajina, joka sopii liikuntatuntien teemaksi.

”Judo on monipuolista liikuntaa. Yläkouluikäiset kasvavat pituutta ja judon kautta nuoret oppivat kehonhallintaa ja saavat kontaktia toiseen kaveriin. Siinä oppii ottamaan huomioon toisen ja kunnioittamaan häntä. On ollut tosi kiva seurata, miten innostuneesti nuoret ovat osallistuneet judotunneille. Olemme etuoikeutussa asemassa, kun Lieksassa toimii aktiivinen judoseura, joka tuo lajioppia koululaisille”, Karppinen sanoi.

Koulujudotoiminta jatkuu Lieksassa keväällä 2019 alakouluille järjestettävillä liikuntapäivillä sekä yläkoulun kamppailupäivällä, jossa judon lisäksi on mukana muitakin kamppailulajeja.

Teksti: Teemu Puumalainen ja Pirjo Rämänen
Kuvat: Teemu Puumalainen