Koyama 30 vuotta ja judoa Rovaniemellä 50 vuotta

Seuratoiminnan polkua kuljetaan ja tarinaa kirjoitetaan yksin ja yhdessä, jokainen vuorollaan. Viisikymmentä vuotta rovaniemeläistä judoa on jo takana. Kolmekymmentä vuotta tuli täyteen myös Koyamalle. Seuran puheenjohtaja ja päävalmentaja Petteri Pohja palaa tässä kirjoituksessa seurahistorian juurille.

 
19.12.2019

Aloitteen judotoiminnan järjestäytymisestä Rovaniemellä teki paikkakunnalle muuttanut Seppo Räty 1969. Seppo loi Lapin Lukossa puitteet harrastukselle, ja kun innostusta riitti, saatiin toiminta hyvään vauhtiin. Kilpailutoimintakin käynnistettiin saman tien. Oulun Judokerhon joukkue vieraili Rovaniemellä ja rökitti kotijoukot. Tulosta on sittemmin korjattu moneen kertaan.

Lukon vuosien merkittävin tapaus oli, kun paikkakunnan judon tuleva ”peruskallio” Veijo Saarinen muutti Rovaniemelle. Hän sai ohjattua harjoittelua määrätietoisemmaksi, mikä näkyi myös kilpailumenestyksenä. Tatamilla oli nyt sensei, jonka jäljiltä Rovaniemi nousi valtakunnallisesti merkittäväksi judokeskukseksi.

Seuraavina vuosina Lukon judokat alkoivat näkyä kansallisella tasolla ja mitaleita riitti kotiin kannettavaksi. 70-luvun puolivälissä sankareista ei ollut pulaa. Nuoret saalistivat SM-mitaleita vuodesta toiseen ja lopulta hopeaakin sotilaiden MM-kisoista.

80-luvun lopulla ajatus oman seuran perustamisesta kypsyi ja epäröimättä alkanut Koyaman ”synnytys” tapahtui 1990. Lopputulos on ollut erinomaisen onnistunut. Jo ensimmäiset toimintavuodet sen osoittivat; nopea nousu Judoliiton valioseuraksi, yksilösuoritukset kilpakentillä, valmennuksen kehitys, peruskurssien suosio ja jäsenistön kasvu, kaikki toiminta-alueet kehittyivät.

Omat judokamme olivat alusta asti ylpeitä Koyaman nimen alla kilpaillessaan ja sen voiman tuntevat edelleen kaikki Suomen judokat. Koyama on valittu kahdesti vuoden judoseuraksi laaja-alaisen toimintansa ansiosta. Koyama on myös Nuori Suomi Sinettiseura ja nykyään Olympiakomitean lasten ja nuorten Tähtiseura. Kunnioitettavaa jälkeä syntyy edelleen kilpatatamilla, Suomessa ja pitkin maailmaa.

Koyamassa on alusta alkaen nähty judon lopullisena päämääränä judokan kasvu hyväksi ihmiseksi. Kaikki, niin fyysinen harjoittelu kuin kamppailutkin, on tatamilla paketoitu elämän oppikirjaksi. Koyaman aikuiset ymmärtävät velvollisuutensa kasvattajina.

Koyama tarvitsee tänäkin päivänä monenlaisia tekijöitä ja toimintoja elääkseen. Aina ei tarvita paraatimarssia Uralille, mutta pysähtyäkään ei voi. Menestys tapahtuu pienten arkisten ja yhteisten tekojen summana yli sukupolvien. Historiaa ei kirjoiteta hetkessä. On vain osia ketjussa, ennen ja jälkeen. Koyaman henki asuu seurassa, joka on kuolematon. Ja niin on hyvä.

Lisäksi:

Kirjoittaja

Petteri Pohja