Mihin aluetoiminta kuoli?
Vai kuoliko sittenkään?

Itäjudo on alueen seurojen epävirallinen, rekisteröitymätön toimintamalli, jonka tarkoituksena on Facebookin, nettisivujen ja yhteisten tapaamisten avulla rakentaa yhteistä ohjelmaa ja yhteisöllisyyttä alueelle.

 
20.3.2019

Itäjudon alueleirillä Kerimäellä on perjantai-iltana tatamilla 85 judokaa. Lauantaina loputkin leiriläiset on saatu paikalle, jolloin leiriläisten yhteismäärä on kasvanut jo 110 judokaan. Itäjudon alueella leireillään ja kisataan yhdessä, autetaan naapuriseuraa kisojen järjestämisessä ja lähdetään liikkeelle, kun lähiseurassa tapahtuu jotain.

Leirin päävetäjä Sami Salonen katselee ilolla Itäjudon alueen toimintaa. Salonen itse on Porista eikä siellä seudulla aluetoiminta nykyisellään ole vilkasta. Nyt ei kuitenkaan pohdita sitä, vaan keskustellaan Itäjudon alueen onnistumisista. Tapahtumat vetävät väkeä, seurat jaksavat niitä järjestää ja meininki alueella on positiivista.

Salosen mielestä Itäjudossa ja Pohjois-Suomessa tapahtuvassa tekemisessä vaikuttaisi olevan yksi yhteinen nimittäjä: yhteisöllisyys. Näillä alueilla mennään mukaan, kun naapuriseura järjestää tapahtuman. Mennään vaikka se naapuriseura olisi 150 kilometrin päässä.

Tohmajärveltä, Itäjudon alueen nuorimmasta judoseurasta, paikalla ollaan 15 osallistujan voimin. Se on puolet tuoreen seuran jäsenistä.

– Seurassa on tehty yhdessä ahkeraa varainhankintaa mm. sukkia myymällä ja houkuttelemalla seuralle tukijoita, seuran harjoituksista vastaava Veli-Pekka Pitkänen kertoo.

Kaikki halukkaat pääsevät lähtemään tapahtumiin, kun Itäjudoleirinkin osallistumisesta seura maksaa puolet. Iisalmeen nuorten SM-kisoihinkin seurasta lähdettiin yhteiselle reissulle kisoja katsomaan. Innostus näkyy myös kisoihin osallistumisissa. Ensimmäisen puolen vuoden elinaikanaan seura on kahminut eri kisoista jo 60 mitalia.

Alueelle toivotaan lisää koulutuksia

Kiteeltä Itäjudoleirille on tultu lähes 20 judokan voimin, osallistujat ovat pääosin valko- ja keltavöisiä. Kiteeltä osallistutaan ahkerasti alueen tapahtumiin, viimeisimpinä on oltu mukana Savonlinnan Shikatan järjestämällä alueleirillä, koululiikuntaliiton kisoissa Joensuussa ja Lieksassa nagenokataleirillä.

Kiteellä ollaan järjestämässä lähiaikoina kimenokatakoulutus, kertoo seuran puuhanainen Sini Hukka. Kiteen Kippon on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea koko perheen liikuttamiseen. Tavoitteena on saada myös lisää ohjaajia, ja ohjaamisesta innostuneet koulutuksiin. Kiteeltä on harmillisen pitkä matka Judoliiton koulutuksiin Varalaan ja Pajulahteen. Haaveissa olisikin saada tuotua koulutuksia Itäjudon alueelle, jotta useampi pääsisi niihin osallistumaan.

Pikkubussillinen judokoita kahden ohjaajan voimin tuli leirille myös Pieksämäen Pikadonista.

– Kun tänä vuonna saatiin myös naispuolinen ohjaaja mukaan, uskaltautui yksi seuran tytöistäkin lähtemään leirille, Lauri Ala kertoo.

Pieksämäeltä tulleita viehättävät Itäjudon seurojen järjestämät maanläheiset tapahtumat jonne kaikki ovat tervetulleita. Pieksämäellä seuran perustoiminta on aktiivista. Erityisesti ilahduttaa se, että ensi syksynä koko judouransa ajan yhdessä harjoitelleet seuran kolme nuorta aikuista suorittavat mustan vyön.

Kuopion Sakurasta leirillä oltiin 17 judokan voimin. Sakuran Ville Turunen, Ossi Puomilahti ja Jarkko Närväinen olivat sitä mieltä, että Itäjudon toiminta on vahvassa nousussa ja pääsemässä uudelleen vauhtiin.

Kuopiossa harjoitusolosuhteisiin on saatu suuri parannus, kun Sakura muutti usean muun kamppailulajin kanssa yhdessä uuteen Kamppailukeskus Liikkeeseen, jossa tatamitilaa on 650 neliötä. Uudet tilat mahdollistavat tehostamis- ja leiripäivien järjestämisen. Miehet toivovat yhteistyötä alueella myös spontaanisti ja pienimuotoisestikin esimerkiksi niin, että kerätään autolastillinen porukkaa ja ajellaan naapuriseuraan treeneihin.

Alueparlamentti suunnittelee

Leirin yhteydessä alueen seurat kokoontuivat myös alueparlamenttiin, jossa tapahtumien läpikäynnin, aikataulutuksen ja suunnittelun lisäksi päätettiin myös aloittaa junioreiden leiripäivätoiminta. Tarkoitus on kerran kuukaudessa koota juniorit samalle tatamille treenaamaan yhdessä.

Kerimäen Itäjudoleirin puuhamies ja Kerimäen paikallisen judoseuran Judonokon puheenjohtaja Michael ”Miha” Geppert summaa muidenkin seurojen ajatuksia:

– Kerimäen leiri järjestetään turvallisessa ympäristössä ja tänne on helppo tulla. Juuri tuo onkin aluetoiminnan ydin. Tapahtumiin on turvallista ja helppoa tulla, kun matka ei ole pitkä ja uusien tuttavuuksien lisäksi paikalta löytyy ennestään tuttuja. Matkan pituudesta voi toki olla montaa mieltä. Vaikka Kerimäki sijaitseekin Itäjudon näkökulmasta keskeisellä paikalla, tulee lieksalaisille leirille matkaa lähes 250 kilometriä.

Järjestävän seuran lisäksi leirillä oli mukana 12 seuraa. Osallistujia oli myös Itäjudon etelälaidalta Lahdesta, Lappeenrannasta ja Vantaan Jukarasta.

 

 

Kirjoittaja

Sanna Pyykönen