Nuorten SM-kilpailut Porvoossa huipensivat seuran juhlavuotta

Kilpailutapahtumaa toteuttava seura puhaltaa yhteen hiileen tatamin ulkopuolella ja samalla tämä luo mahdollisuuksia erilaisille judopoluille. Tapahtuman myötä saamme näkyvyyttä, lisää kiinnostusta lajia kohtaan. Kun kiinnostus paikallisesti nousee, niin tällä on toivottua vaikutusta jäsenmääriin. Saimme paikallislehdissä hienoa näkyvyyttä. Parasta oli kuitenkin nähdä se yhteishenki, jolla koko seura teki hartiavoimin töitä yhdessä ja onnistui isossa ponnistuksessa.

 
14.10.2021

Porvoon Shirokava järjesti hienosti organisoidun kilpailutapahtuman 2.-3.10.2021 Porvoon urheiluhallilla Suomen judonuorille taustajoukkoineen. Kilpailujen valmistelut aloitettiin pandemian pahimpina kuukausina, jolloin oli epäselvää, että voidaanko nuorten SM-kilpailuja edes järjestää. Judoseura teki ratkaisun, että aloittaa 50-vuotisjuhlansa nimikkotapahtuman suunnittelun, vaikka tulevasta ei ole tietoa. Judo on muiden sisäliikunta- ja kamppailulajien kanssa kärsinyt koronan vaikutuksista harrastustoiminnassa. Judoseurat ovat joutuneet rajaamaan harjoitusten osallistujamääriä ja peruuttamaan leirejä, tapahtuma ja kilpailuja – tai siirtämään niitä. Näin kävi myös tammikuulle 2021 suunniteltujen nuorten SM-kilpailujen kanssa, jotka siirtyivät lokakuun alkuun. Vaati suurta sitkeyttä, periksiantamattomuutta ja ennen kaikkea uskoa ja toivoa tulevaan, että Shirokawa sai kerättyä vapaaehtoiset takaisin tatameille ja tekemään yhdessä töitä Suomen judon ja nuorten judokoiden eteen.

Porvoossa elokuussa järjestettyjen seuratoimijapäivien aikana puheenjohtaja Mikko Kärnä kertoi osallistujille tervetulosanoissaan, että judoseura on päättänyt avata tapahtuman yleisölle koronarajoitukset huomioiden. Tätä varten tapahtumaan oli suunniteltu toteutettavan erityisiä suoja-alueita ja porrastuksia eri ikäluokkien ja ryhmien välillä. Vielä kisaviikolla kilpailun johtaja Yrjö Villanen lähetti uutta tietoa ja ohjeita tapahtumajärjestelyiden helpottumisesta Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ohjeistusten pohjalta. Juuri ennen H-hetkeä eli 1.10. perjantaina saatiin tieto, että kaikista kokoontumisrajoituksista luovutaan ja seura päätti järjestää tapahtumaväellä kahvion pika-aikataululla kilpailupaikalle. Käsidesiä ja kasvomaskeja oli tapahtumassa saatavana runsaasti. Valtakunnallinen kilpailutapahtuma kokosi tatamille 134 kilpailijaa ja sen laitamille judon avaintoimijoita eri judoseuroista sekä huoltajia ja lajista kiinnostuneita ihmisiä. Näin Porvoon Shirokawa oli mahdollistamassa asteittaista paluuta kohti judotapahtumien avautumista.

Kilpailutapahtuman avaussanat lausui Shirokawan puheenjohtaja Mikko Kärnä, joka ojensi saatesanoin seuran puolesta Yrjö Villaselle tunnustuksen judourastaan seuran toiminnassa. Seuran kiertopalkinto jaetaan merkittävästä työstä judon eteen, kun sille nähdään tarvetta. Tapahtumassa kilpailun johtajan roolissa toimivan Villasen moninaiset roolit judoseuran hallituksessa, ohjaajana ja sihteerinä sekä seuran ”yleispuuhamiehenä” haluttiin huomioida Suomen judokansan edessä. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula piti tervehdyspuheensa ja Judoliiton puheenjohtaja Esa Niemi ojensi 50-vuotiaalle judoseuralle onnittelusanoineen juhlaviirin. Judoliiton koulutuspäällikkö Katri Forssell piti kiitospuheen ja luovutti Tähtiseura -merkin Sebastian Boijersille, joka vastaa Tähtiseura -prosessista Shirokawassa. Kilpailun johtaja Yrjö Villanen julisti kilpailun avatuksi tuomariesittelyn jälkeen, jonka jälkeen päästiin aloittamaan koronakauden ensimmäiset yleisövapaat judokilpailut.

 

Rohkeasti ja päämäärätietoisesti kohti tulevaa kisatapahtumaa

Kilpailun johtaja Yrjö Villanen on ollut mukana judossa kymmeniä vuosia ja organisoinut lähes vuosittaisia, Shirokawan järjestämiä kilpailutapahtumia ennen pandemiaa jo monta kertaa aiemmin. Villanen vastaa judoseuran hallituksen sihteerinä monista juoksevista asioista ja jäsenasioista. Miehellä oli syksyn aikana monta ”rautaa tulessa” samanaikaisesti, kun jäsenhankintaa tehtiin, kurssitoiminta käynnistyi ja judoseuran järjestämän tapahtuman järjestelyt teettivät töitä.

Villanen kertoo, että SM-tapahtuman organisoiminen edellä kuvatuista lähtökohdista kaiken epävarmuuden keskellä vaikutti tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen jo alkuvaiheesta alkaen:

Alussa oli suunniteltava yleisön jakaminen lohkoihin, mikäli yleisön edes saisi ottaa saliin. Samalla oli mietittävä tarkasti yleisön eristäminen kilpailijoista ja toimijoista. Kilpailukutsun liitteenä olevia turvallisuusohjeita päivitettiin parikin kertaa pandemiatilanteen eläessä.”

Apua SM-kilpailujen suunnitteluun saatiin Porvoon liikuntatoimelta, jonka kanssa pohdittiin asioita yhdessä. Järjestelyitä helpotti myös Shirokawan vahva vakiintunut kisaorganisaatio, vaikka pitkän judotauon jälkeen aiemmin aktiivisesti mukana olleista osa jäi vielä taustalle odottelemaan pandemiatilanteen kohenemista. Talkoisiin saatiin silti riittävästi väkeä ja tätä varten oli judoseuran sivuilla oma ilmoittautumislomakkeensa. Nuorten SM-kilpailun johtaja kannustaakin judoseuroja suunnittelemaan toimintaansa ja kilpailutapahtumia huolella etukäteen:

Kannattaa tehdä hyvät suunnitelmat. Kun tehtävänjako on selvä, on huomattavasti helpompaa edetä asioissa. Asioita pitää suunnitelman mukaisesti aikatauluttaa ja seurata, jotta ne tehdään ajallaan - muuten saattaa joku tärkeä asia unohtua. Kannattaa myös delegoida isompia kokonaisuuksia muille henkilöille. Esimerkiksi itse en osallistunut mitenkään mm. sponsorien hankintaan, vaan siinä meillä on asian paremmin osaavia ihmisiä. Päällimmäinen tunnelma SM-tapahtuman jälkeen on iloinen, helpottunut ja jopa ylpeä. Olen koko ikäni harrastanut ja tehnyt erilaisia asioita ”yhteisen hyvän eteen” myös muissa järjestöissä. Olen oikeastaan kasvanut ”talkoiluun”, jos se jää joskus jää väliin, alkaa sitä jo kaivata.”

Shirokawan puheenjohtaja Mikko Kärnä toteaakin, että talkoohenki on yksi merkittävimmistä asioista seuratoiminnassa, koska se tarjoaa mahdollisuuksia osallistua seuran toimintaan ja kehitykseen ilman judopukua. Hän korostaa myös, miten seuralla oli onni saada Villanen vetämään koordinoidusti projektia, jolloin talkooväen osallistumiskynnys oli matalampi vastuiden ollessa selkeät. Koronatilanne vaikeutti tapahtuman suunnittelemista ja sponsoreiden hankintaa, mutta samalla se loi uutta puhtia judoseuran kauden avaukseen.

”Kilpailutapahtumaa toteuttava seura puhaltaa yhteen hiileen tatamin ulkopuolella ja samalla tämä luo mahdollisuuksia erilaisille judopoluille. Tapahtuman myötä saamme näkyvyyttä, lisää kiinnostusta lajia kohtaan. Kun kiinnostus paikallisesti nousee, niin tällä on toivottua vaikutusta jäsenmääriin. Saimme paikallislehdissä hienoa näkyvyyttä. Parasta oli kuitenkin nähdä se yhteishenki, jolla koko seura teki hartiavoimin töitä yhdessä ja onnistui isossa ponnistuksessa.”

Lisäksi Kärnä kertoo, että tapahtumajärjestelyistä vastaava judoseura tulee myös tiiviimmäksi osaksi muuta judoyhteisöä. Lisäksi seuran omien jäsenten osallistumiskynnys kilpailuihin madaltuu, kun seura on tapahtuman järjestäjänä. Hän iloitsee, että Shirokawa sai myös omia nuoria mukavasti kilpailemaan ja menestystäkin tuli. Seuran valmennuspäällikkö Matti Lattu (5 dan) on myös tyytyväinen:

”Onhan SM-kilpailut tärkein kotimaan kilpailu. Oman seuran nuorille oli hyvä paikka nähdä, mikä on Suomen taso. Vaikka sinänsä SM oli aika samanlainen kuin koronaa edeltävät tapahtumat, niin pitkästä aikaa oli yleisöä ja tunnelmaa kilpailuissa. Tämä oli kaivattu asia.”

Lattu kertoo, että hyödyntää valmennustyössään otteluiden seuraamista jonkin verran. Kilpailuissa hän ehtiessään pyytää urheilijoita seuraamaan tulevaa vastustajaansa ja hahmottamaan urheilijoiden kanssa avainkysymyksillä, miten vastustajan tekemiseen voisi itse vastata. Valmennuksen painopiste on kuitenkin etenkin alle 18-vuotiailla nuorilla perusasioiden ja -ominaisuuksien harjoittelussa. Hän linjaa nuorten valmennusta seuraavasti:

”Alle 18-vuotiailla ei valmennuksen ”iso linja” ole otteluiden ja vastustajien analysointi. Urheilijat kehittyvät vielä niin paljon ja omaan tahtiinsa, ettei kannata keskittyä liikaa yksityiskohtiin. Lisäksi perusominaisuudet eivät välttämättä riitä vielä ottelutaktiikan toteuttamiseen, jolloin on turha miettiä yksittäistilanteita liikaa.”

Lattu toteaa, että nuorten SM-kilpailuissa näkyi, että tasoero nuorimpien, alle 18-vuotiaiden ottelijoiden ja kokeneempien alle 21-vuotiaiden ottelijoiden välillä on aika suuri. Hän pohtii, että erityisesti otetaistelussa ja otetaktiikassa on paljon kehitettävää. Uutena muotona ensimmäistä kertaa järjestetyn Mixed Team -joukkuekilpailun hän näkee monelle seuralle haastavana, koska se rajoittaa aika paljon osallistumismahdollisuuksia, jos seuralla ei ole tyttö- ja poikaurheilijoita tarvittaviin painoluokkiin.

Tulevaisuudessa kilpailutoiminnan kehittämismahdollisuuksia Kärnä näkee kumppanuuden tiivistämisessä Porvoon kaupungin kanssa.

”Meillä oli suunnitelmia toteuttaa tapahtuman yhteyteen Porvoon kanssa laajempi markkinointikampanja, jossa ajatus oli hyödyntää kaupungin vetovoimaa matkailukohteena. Emme päässeet koronan vuoksi hyödyntämään tätä täysimääräisesti, mutta tässä on kehitysideaa tulevaan.”

 

Tähtiseuratoiminta apuna seuratyön kehittämisessä

Porvoon Shirokawa on tehnyt systemaattista työtä lasten ja nuorten liikunta- ja urheiluseuratoiminnan kehittämisessä. Judoseura on ollut vuodesta 2004 alkaen laatuseura ja Tähtiseura vuodesta 2018, kun uusi ohjelma otettiin käyttöön. Judoliiton koulutuspäällikkö Katri Forssell kertoi omassa onnittelupuheenvuorossaan luovuttaessaan Shirokawalle Tähtiseura-diplomia, että Tähtiseura -ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja Liikunnan aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, jossa on määritelty tekijät laadukkaalle seuratoiminnalle:

  • Te ette antaneet Korona-pandemian nujertaa teitä, vaan te käytitte harjoittelutauon hyödyksi seuranne kehittämisessä. Te kokoonnuitte seuratoimijoiden kanssa arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaanne. Kehitystyö huipentui huhtikuussa 2021 etänä järjestetyssä auditoinnissa, jossa olimme arvioimassa yhdessä valmennuspäällikkö Jaana Jokisen ja ESLU:n Sari Lähdesmäellä seuran toimintaa. Auditointitilaisuuksien päätteeksi pystyimme toteamaan, että Shirokawassa on edelleen lasten ja nuorten urheiluseuratoiminta Tähtimerkin arvoista. Teillä on hyvät suunnitelmat tehtynä ja nyt kun harjoittelu on käynnistynyt normaalisti, on suunnitelmat aika laittaa toteen.”

Seuran puheenjohtaja Kärnä näkeekin, että judoseuralle on hyötyä Tähtiseura -järjestelmästä, sillä se ”pakottaa” seuran arvioimaan itseään ja kehittämään jatkuvasti judoseuraa. Hän näkee, että Tähtiseura -malli antaa selvän rakenteen ja työkaluja asioiden kehittämiseksi. Se on myös laadun tae ja brändi, josta on ollut hyötyä myös sponsoreiden hankintatilanteessa. Tähtiseura -prosessi nostaa Kärnän mukaan esille myös ajankohtaisia teemoja, joista seurassa on tärkeää keskustella ja nostaa esille kehittämiskohteita.

Valmennuspäällikkö Matti Lattu on ”siviilissä” yritysjohtaja ja liike-elämän konsultti, joka on toiminut monenlaisten brändien ja erityisesti start-up -yritysten parissa. On kiinnostavaa kuulla, mitä hän ajattelee suomalaisesta judosta ”tuotteena” tiukentuvassa, eri urheilu- ja liikuntalajien kilpailussa:

”En usko, että judosta koskaan tulee sellaista ”startuppia, johon kaikki haluavat. Voisimme kuitenkin löytää paremmin oman paikkamme urheilukentässä. Pitää myös muistaa, että yritysmaailmassa on paljon hienoja, hyvin pärjääviä yrityksiä, joista suuri yleisö ei ole kuullutkaan. Nämä yritykset ovat todella tärkeitä sille porukalle, joka niissä työskentelee ja käyttää yrityksen tuotteita.”

Lattu kaipaa judoon lisää tällaista ajattelua. Hän muistuttaa, että judo on tärkeää erityisesti judoväelle, sille  ”nichelle” eli pienehkölle, sitoutuneelle joukolle, joka lajista pitää. Hän kehottaa nostamaan lajin arvostusta oikealle tasolle ”omassa porukassa” ja vertaa lajia yritysmaailmaan, jossa yrityksen menestymistä mitataan usein kasvulla:

”Kasvu on yksi tärkeä mittari myös judon harrastajamäärien tarkastelussa. On hyvä, että asia nostetaan esille ja painotetaan Judoliitonkin puolesta. En sano, etteikö valtakunnan julkisuuttakin pitäisi tavoitella, mutta nostetaan judon arvostusta myös itse. Meillä on judossa sitoutuneita ihmisiä, joiden varaan voidaan tulevaa rakentaa ja ihmisten toiminnan kanavointi oikeaan suuntaan on tärkeää.”

Hän näkee seuratyön kehittämisen merkittävänä judon jäsenmäärien nostamisessa ja korostaa pitkäjänteisen seuratoiminnan suunnittelua. Hän kehottaakin judoseuroja miettimään tulevaa 3-5 vuoden päähän, vaikka haasteena on pääosin vapaaehtoisuuteen perustuvista tehtävistä. Esimerkkinä hän ehdottaa seuroja suunnittelemaan ja varmistamaan, miten sillä on viidenkin vuoden päästä ottelijoita SM-kilpailuissa.Vaikka ihmisten sitoutumisen aste vaihtelee seuratoiminnassa, niin hän haluaa rohkaista judoseuroja katsomaan eteenpäin. Matti Latun viesti Suomen Suomen judolle ja muille seura-aktiiveille koronan jälkeen on – ”Täysillä eteenpäin!” Tuo sama asenne välittyi Suomen judokansalle 50-vuotiaan judoseuran juhlakilpailuissa, joka saatiin vietyä kunnialla päätökseen yllättävistä, maailmanlaajuisista haasteista huolimatta yhteisvoimin ja päämäärätietoisesti yhteisen tavoitteen eteen töitä tehden.

 

Kirjoittaja

Taina Saha