Petteri Pohja: Judo on maailman paras kamppailulaji myös lasten ehdoilla

Lasten judon peruslähtökohta on, että tatamilla on hauskaa. Siellä on myös kavereita ja tulee hiki. Silloin muksut tulevat uudelleen ja oppivat myös judoa.

 
14.11.2017

Moni lasten judon vetäjä on pohtinut, miten judoon saisi samanlaista meininkiä kuin lasten pihapeleissä, joissa lapset voivat omaehtoisesti liikkua ryhmässä pitkiä aikoja monipuolisesti.

Myös Rovaniemen Koyaman Petteri Pohja on ajatellut asiaa. Hänellä on kokemusta 7-10- vuotiaiden ryhmän vetämisestä. Hän on kehitellyt judon opettamista kokeilemalla eri menetelmiä.

‒ Aiemmin painopiste oli tekniikan opettamisessa, nyt tasapainossa, liikkumisessa ja otetaistelussa. Tatamilla pitää olla myös hauskaa. Perinteisen harjoituksen kaava ei vastaa tähän. Aina keksitään uutta, oppimisen motivaatio on kova sekä lapsilla että itsellä, Pohja sanoo.

Miten opetetaan ukemia?

‒ Ukemit aloitetaan kaatuilemalla sinne tänne, jo ensimmäisissä treeneissä painittiin ja kaatuiltiin. Tekniikassa korostetaan pään suojassa pysymistä, eikä oteta kädellä vastaan. Perusukemeja lähdetään tekemään eri leikkien kautta.

‒ Tekniikan opettamisessa kerrotaan mitä pitäisi tehdä, annetaan tavoite ja rajoja, esimerkiksi kaveri on saatava selälleen. Tehdään kokonaissuoritus. Ei mennä yksityiskohtiin, ohjeet annetaan karkealla tasolla ja kuvailevasti, vaikkapa ”Tee sähäkämmin”, ennemmin kuin lähdetään korjaamaan ranteen asentoa.

Onko teillä kurinpitoon liittyviä ongelmia?

‒ Lasten kanssa on sovittu rajat: kamppailun, ilon ja riemun ääniä saa kuulua, mutta jos joku pitää jatkuvaa älämölöä, siihen puututaan heti, samoin kiusaamiseen. Koulussa lapset ovat päivän hillitysti, judossa saa liikkua, innostua ja olla hauskaa.

‒ Myös pysähtymistä ja hiljaa olemista on harjoiteltu. On opeteltu säätelemään tunteita, vauhtia ja tekemistä. Kun ryhmään saadaan hyvä draivi, osa porukasta vetää muut perässään. Kaikki yrittävät parhaansa. Tämä toimii myös käyttäytymisessä.

Onko ollenkaan perinteisiä harjoituksia?

‒ Kyllä, on pidetty myös perinteisiä opetustuokioita. Annetaan esim. kamppailutehtävä yhden minuutin ajaksi. Sen jälkeen näytetään hihaote ja taas harjoitellaan. Opetus tapahtuu lyhyissä pätkissä. Silti katse saattaa alkaa harhailla, mutta jo 5‒6-luokkalaiset alkavat kysyä vinkkejä.

Miten opetetaan mattojudoa?

‒ Ei ole erikseen pystyä ja mattoa, aina jatketaan selätykseen asti. Sidontoja on vain yksi, siinä tori pitää ukea kontrollissa. Saa pitää mistä vain kiinni, muttei pelkästä päästä. Sidontojen nimiä opetetaan ohimennen. Aktiivista ja rohkeaa mattojudoa suositaan.

‒ Judo on kokeilua ja myös paljon epäonnistumista. Vinkkejä jaetaan ja perussäännöt ovat mukana. Judon idea on yksinkertainen: kaveri selälleen!

Vetäjän rooli

‒ Isoa laivaa pidetään kurssissa, vetäjän tehtävä on nähdä kokonaisuus. Vankka judotausta on tarpeen. Vetäjäparina on luokanopettaja, joka tuo kasvatuksellisia näkökohtia. Vetäjien roolit ovat toisiaan täydentäviä. Lasten toivomuksia otetaan huomioon, niillä on merkitystä.

Koyaman ryhmään kuuluu 40 lasta, paikalla on useimmiten kolmisenkymmentä. Ryhmä on sen kokoinen, että tulee hyvä fiilis. Harjoituksia on kolme kertaa viikossa, noin kymmenen käy kaikissa kolmessa, loput muiden harrastusten mukaan. Kilpailemaan ei pakoteta, mutta kannustetaan ja lähdetään porukalla kisoihin.