Sydän aina mukana

Olympiakomitea, lajiliitot, liikunnan aluejärjestöt ja urheiluseurat haluavat Seurasydän-kampanjalla liputtaa yhdessä seuratoiminnan suurinta vahvuutta, yhteisöllisyyttä. Pajulahdessa kokoonnuttiin 21. syyskuuta pohtimaan teeman mukaisesti motivaation ja innostavan johtamisen merkitystä urheiluseuroissa.

 
26.9.2019

Seurasydän-kampanjalla pyritään innostamaan seuroissa toimivia ihmisiä levittämään seurassa vallitsevia yhteisöllisyyden arvoja ympärilleen niin sosiaalisessa mediassa kuin omassa toiminnassaan. Seurasydän kuvastaa rakkautta omaa seuraa kohtaan ja kertoo siitä, mitä kaikkea hyvää seuran ihmiset ympärilleen luovat. Seurat eivät toimisi ilman ihmisiä, jotka ovat mukana täydellä sydämellään.

Harry "Hjallis" Harkimo luennoi innostavasta johtamisesta urheilussa ja totesi alkuun, ettei ymmärrä tuosta teidän seurasydänhömpötyksestä mitään. Jotenkin on Hjallis kuitenkin teeman sisäistänyt, koska hän sanoi toimineensa merkittävällä urheiluelämän sarallaan aina niin, että sydän on ollut täysillä mukana.

Harkimolla on kanttia sanoa, miten seurajohtamisessa tulisi toimia, koska hänellä on taskut täynnä esimerkkejä omista onnistumisistaan ja epäonnistumisistaan.

− Voit kopioida muilta, mutta tee kopioistakin aina omannäköisiäsi. Näytä, että pystyt, niin saat asioita läpi, Harkimo sanoo.

Luota ihmisiin 

Harkimon mukaan mistään hankkeesta ei tule kunnollista, jos johdossa on ihminen, joka haluaa tehdä ja päättä kaikesta itse, uskoen, että juuri hän on paras ja osaavin.

− Ihmisiin pitää luottaa ja jakaa heille valtaa ja vastuuta. Jokaisella pitää olla oma ruutunsa, vastuualueensa, jonka hän hoitaa alusta loppuun. Oikeanlainen vallan ja vastuun jakaminen luo ja pitää yllä hyvää henkeä, jonka varassa urheiluseurat voivat toimia tuloksellisesti, Harkimo sanoi.

Hänen mukaansa hyvä neuvo on se, että ymmärretään asettaa päämäärä, johon pyritään, vaikka siihen harvoin päästään. Sen ohella pitää olla päämäärä, joka vie seuratoimintaa eteenpäin.

− Tee virheitä ja opi, Harkimo painottaa.

Unohda kännykkä

Jyväskylän yliopistossa liikunnan työelämäprofessuuria hoitava liikuntatieteiden tohtori Sami Kalaja valotti monia mielenkiintoisia ja tutkittuja asioita, jotka voivat yllättäen selittää niin hyvää kuin huonoakin urheilusuoritusta.

Mielenkiintoinen seikka, joskin aika arvattava, on se, että liiallinen kännykän tai tietokoneen tuijottaminen ennen urheilusuoritusta hidastaa päätöksentekoa ja antaa merkittävän etulyöntiaseman vastustajalle.

Älä veny liikaa

Venyttely on tainnut monella urheilijalla mennä toisella tavalla kuin tutkimusten mukaan pitäisi. Kalaja sanoo, että venyttely ennen urheilusuoritusta on paikallaan, mutta pitkäkestoisista venytyksistä ei saada toivottua hyötyä.

− Äärivenytyksessä tulisi olla vain noin kaksi sekuntia, Kalaja sanoo.

Vaihda puolta

Monissa urheilulajeissa urheilijat ovat ns. toispuoleisia. Judossa on hidareita ja migejä. Kalajan neuvo on harjoituttaa molempia puolia, vaikka ei migistä vaihtaisikaan pysyvästi hidariksi.Tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että heikomman puolen harjoittaminen vahvistaa myös vahvempaa puolta ja antaa näin urheilijalle enemmän mahdollisuuksia.

Harjoittelun tulisi olla myös vaihtelevaa. Samoissa rutiineissa junnaaminen ei tuota toivottuja tuloksia.

− Intensiteetin tulee olla vaihtelevaa niin, että vaihdetaan kovasta tekemisestä hiljaiseen tekemiseen ja varioidaan harjoitteita muutenkin.

Kalajalla on esimerkki urheilijasta, jolle valmentaja teetti painavan pallon heittoa seinään. Urheilija toisti samaa liikettä koko harjoitteen ajan. Toinen valmentaja sen sijaan teetti suojatilleen samaa pallonheittoharjoitusta, mutta veti muutamien heittojen jälkeen seinään ruksin, johon urheilija tähtäsi. Jatkossa ruksin paikka vaihtui, joten urheilija joutui taas uuden haasteen eteen. Hän kuitenkin kehittyi enemmän kuin samaan kohtaan heittänyt kilpakumppaninsa.

Matka pään sisään

Urheilija polkee paikallaan tai pahimmassa tapauksessa luopuu unelmistaan, jos motivaatio katoaa. Varsinkin lajinsa huipulle tähtäävä urheilija asettaa itselleen monia tavoitteita, joita saattaa tulla lisää myös valmentajalta.

Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen voi tuottaa pettymyksen ja motivaatio katoaa.Urheilupsykologi Tatja Holm suosittelee myönteistä matkaa oman pään sisään. Hänen mukaansa urheilija saattaa usein hämmästyä myönteisesti, kun häntä pyydetään tarkastelemaan asettamiaan tavoitteita ja etsimään niistä asioita, joissa hän on onnistunut.

Motivaation laantuminen ei ole Holmin mukaan mikään unelmien kaataja. Motivaatiovaje pitää urheilijan kuitenkin käsitellä oman päänsä sisällä ja tukeutua tarpeen mukaan valmentajaansa sekä muuhun lähipiiriinsä.

Motivaatio on Holmin mukaan taito ja sitä voi harjoitella.

− Urheilija voi vaikuttaa siihen, miten hän johonkin tylsältä tuntuvaan harjoitukseen suhtautuu. Hän voi pitää sitä tylsänä ja tehdä siitä pakkopullan, tai hän voi keskittyä ajattelemaan kaikkea sitä hyötyä, mitä harjoittelustaan saa. Valinta tapahtuu urheilijan pään sisällä.

 

Kirjoittaja

Ilkka Valtasaari