Graduoijan jatkokurssi Jyväskylässä 14.5.2022

Suomen Judoliiton vyökoekomission ja Suomen Dan-kollegion työryhmä (Haapalainen, Mickelsson, Saari) kokoontui 5.-6.11.2021 suunnittelemaan uutta graduointikoulutusta, joka oli suunnattu kokeneille graduoijille. Lähtökohtana oli, että tekemällä oppii, joten koko koulutus tuli tapahtua tatamilla. Lisäksi päätettiin pyytää välitön palaute kurssista, jonka perusteella sitä voidaan edelleen kehittää asiakaslähtöisesti.

 
2.6.2022

Mika Haapalainen kirjasi kurssirungon, johon sisältyi ennakkotehtävinä graduointisääntöjen kertausta ja voimassa olevat kilpailusäännöt sekä Nageno-katan Kodokanin ohjeet, jotka Jorma Paasi on ansiokkaasti suomentanut.

Säännöt

Kurssin aluksi Mika Haapalainen alusti graduointisäännöistä ja millaista väliaikaa se esimerkiksi kunkin läsnä olevan judokan kohdalla tarkoittaa seuraavaan vyöarvoon. Kaikkia kannustettiin menemään vyökokeeseen ajallaan, kannustamaan omia oppilaitaan vyökokeisiin ja toppuuttelemaan niitä, jotka eivät vielä ole vyökokeisiin valmiita. Korostimme sitä, että varsinkin ennen 1. dan-koetta, kokelaalle tulee pitää tiukka harjoitusvyökoe, sillä hylättyjen koesuoritusten osuus on merkittävä niiden kokelaiden kohdalla, joiden suoritusta ei kukaan sensei ole ennakkoon nähnyt. 

Jaakko Saari sai hyvää palautetta esityksestään kilpailusääntöjen merkityksestä ja vaikutuksesta judoon. Kilpailusäännöt voivat muuttua yhdessä yössä, jolloin sallituista tekniikoista voi tulla kiellettyjä ja kielletyistä sallittuja. Pitää vain muistaa, että säännöt koskevat vain kilpailuja. Kaikki Gokyon tekniikat tulee osata kokeissa, vaikkei niitä kilpailuissa sallittaisikaan. Erikseen käsiteltiin vielä vaaralliset otteet ja vaaralliset liikkeet, jotka eivät kuulu judoon erittäin suuren loukkaantumisriskin vuoksi. Kari Neuvonen täydensi esitystä omalla tuomarikokemuksellaan ja toi esille  muun muassa judotuomarien uusimpien käsimerkkien merkitykset judo-otteluissa.

Kurssirunko oli laadittu vyökokeita varten siten, että graduoijille on selvää mitkä asiat pitää näkyä esitettäessä tekniikoita vyökokeissa. Aiheina olivat:

Tekniikkaan soveltuva kumikata

Liike, tilanteen luominen tekniikalle otolliseksi (uken asemointi, liikkeen rytmi)

Oikea etäisyys

Riittävä oikea-aikainen kuzushi

Hyvä asento (torin asemointi)

Tasapaino ennen suoritusta ja suorituksen jälkeen (kata)

Tekniikan oikea suunta

Tekniikan tehokkuus ja hallittu loppuunsaattaminen

Kata

Miten kata tulee esittää vyökokeessa? Peter Mickelsson ja Ari Peltonen esittivät Nageno-katan periaatteita, jossa esillä olivat Uki-otoshi, Kata-guruma, Harai-goshi, Tsukomi-goshi, Okuri-ashi-barai ja Sumi-gaeshi. Lähtökohtana oikea etäisyys, oikea ajoitus, liikkeen rytmi ja varsinkin horjutus, joka liittyy edellisiin siten, että kun Uke tarttuu Toriin sopivalta etäisyydeltä, on Torin oltava askeleen edellä eli reagoitava Uken liikkeisiin oikea-aikaisesti liikesuuntaan, jolloin Uken tasapaino horjuu.

Ashi-waza

Lounastauon jälkeen, palasimme tatamille tositoimiin eli mattorandorilla lämmiteltiin ennen kuin alettiin ruotimaan heittotekniikoita, joista ehdittiin vain pintaa raapaista. Mika Haapalainen opasti meidät aluksi Hiza-guruman ja Kouchi-garin saloihin ja niiden harjoitusmetodeihin. Hiza-gurumassa oli melkoisesti tekemistä erilaisista liikesuunnista ja useimmilla kurssiin osallistuneista heitto muistuttikin lähinnä Sasae-tsurikomi-ashia, ennen kuin Mika näytti oikean heittotekniikan.

Seuraavana oli vuorossa Osoto-gari, josta Jaakko Saari opetti sen oleellisimman asian: heitto tehdään suoraan taakse, Uken selän suuntaan. Heittoa harjoiteltiin eri liikesuuntiin ja kompana sivuttaisliikkeestä hihakäden suuntaan, johon Osoto-garia ei voi tehdä. Olennaisena asiana Jaakko mainitsi, että Torin positio on Osoto-garille optimaalinen silloin kun Uken ja Torin oikeat jalkaterät ovat samalla ”raiteella” kun heittoa tehdään oikealle. Myös käsiotteisiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja todettiin ettei hihansuuotteesta tehtynä juuri mikään tekniikka ole paras mahdollinen, mutta usein ainoa mahdollinen, joten sekin on otettava huomioon heittoja harjoiteltaessa. Uken astuessa eteen Osoto-gari vaatii Torilta nopeaa ja pitkää steppiaskelta tukijalalla, jotta hän pääsee Uken rinnalle heittoon sisään. Uken taakse päin askeleesta tehtynä puolestaan Torin pitää pystyä saavuttamaan Uken taso pitkillä ja nopeilla askelilla, jotta Uke saadaan horjutetuksi liikkeen suuntaan. Myös Ososto-gari, Osoto-garin vastaheittona käytiin läpi judon periaatteiden mukaan, jossa voimaa ei vastuteta voimalla, vaan torjutaan Uken hyökkäys voimakkaalla vedolla.

Koshi-waza

Harai-Goshiin perehdyttiin Jaakko Saaren opastuksella. Myös tässä kiinnitettiin huomiota riittävään etäisyyteen, jotta horjutukselle on tilaa ja ettei ensimmäiseksi törmätä Ukeen lonkkakontaktilla. Tässä heitossa tärkeinä osatekijöinä ovat tukijalan riittävä jousto sekä ylävartalokontakti, jonka jälkeen lonkkalakaisu on helppo suorittaa. Harai-Goshia harjoiteltiin eri liikesuuntiin, jota vyökoekomission puheenjohtaja Juho Nikkola meille demonstroi eteenpäin ja taaksepäin liikkestä.

Te-waza

Käsiheitoista otettiin esille Morote-seoi-nage, jota meille opetti paras mahdollinen osaaja eli Euroopan mestari Jorma Korhonen ukenaan veteraanien maailmanmestari Ismo Mikkonen. Tekniikassa korostui tärkeimpänä se, että Torin pitää mennä selvästi Uken painopisteen alapuolelle, selkä suorana niin, että hartialinja, lapaluut ovat kontaktissa Uken ylävartaloon ja Torin paino on päkiöiden varassa. Kauluskäden ote tulee olla rento ja väljä. Horjutus tapahtuu hihakäden avaavalla vedolla eteen ja ylös. Kauluskäden kyynärpää sujautetaan mahdollisimman nopeasti Uken kainaloon kääntymisen aikana, jonka jälkeen vedetään molemmin käsin samalla kun ojennetaan polvet. Heitto suoritetaan periaatteessa jaloilla ja käsillä pidetään kiinni loppuun asti.

Toisena käsiheittona käytiin läpi se heitoista helpoin eli Tai-otoshi Uken eteenpäin askeleesta Peter Mickelssonin opastuksella. Tärkeänä yksityiskohtana tässäkin heitossa on riittävä etäisyys ja horjutuksen oikea-aikaisuus uken etummaisen jalan varpaiden suuntaan. Ajan puutteen vuoksi emme lähteneet käymään läpi Tai-otoshia Uken taakse päin askeleesta tai sivuttaisaskeleista, mutta otimme ohjelmaan lyhyesti mukaan Ouchi-garin, joka toimii tehokkaasti Tai-otoshin kanssa kombinaationa.

Ne-waza

Lyhyen kahvitauon jälkeen jatkettiin kurssin viimeistä tuntia mattotekniikoilla

Aiheena: Mitkä asiat pitää näkyä esitettäessa perustekniikoita matossa, alustajana toimi Jaakko Saari. Tärkeimpänä esille tulivat: Hallinta tekniikan eri vaiheissa ja hyökkäys-/puolustustilanteen (mukaan lukien sidonnasta vapautuminen) toimivuus ja tehokkuus.

Kurssilaiset jaettiin ryhmiin, joissa kullekin ryhmälle annettiin tehtävä, joita suorituksia sitten yhdessä arvioitiin.

Jorma Korhonen esitti tehokkaan hyökkäyksen matossa kun uke on kilpikonna-asennossa ja Peter Mickelsson pari helppoa poistuloa Kesagatame-sidonnoista.

Kurssin viimeinen 15 minuuttia käytettiin vyökokeiden järjestämisestä ja käytännön järjestelyistä, mitkä kaikki asiat tulee ottaa huomioon ja pitää muistaa tehdä. Alustajina tässä toimivat Jaakko Saari ja Mika Haapalainen.

Kurssille varattu aika klo 10-18 tuli tehokkaasti käytetyksi.

Palautteen perusteella kurssi oli varsin onnistunut ja kehitysideoitakin saatiin. Asiaa oli paljon, ja paljon jäi tekemättä. Seuraavaa kurssia varten ohjelmaa pitää tiivistää ja pohtia mitä siitä jätetään pois.

Teksti: Peter Mickelsson

Kuvat: Mika Haapalainen ja Peter Mickelsson