Judo kiihdyttää sukupuolten tasa-arvoa

Kansainvälinen judoliitto IJF on pannut vauhtia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, jota myös kansainvälinen olympiakomitea on alkanut edellyttää olympialajeilta.

 
30.9.2019

Tokion olympialaisissa nais- ja miesjudokoilla on yhtä monta painoluokkaa ja niissä yhtä monta ottelijaa. Uutuutena otellaan joukkuekilpailu sekajoukkuein. Näin tehtiin jo Tokion MM-kisoissa elokuussa. IJF:n alaisissa kilpailuissa naisilla ja miehillä on myös yhtä suuret palkintorahat.

Maailmanmestaruuskisoissa IJF:n puheenjohtaja Marius Vizer allekirjoitti myös Brightonin-Helsingin julistuksen, jossa sitoudutaan edistämään naisten ja tyttöjen yhdenvertaista asemaa urheilussa ja liikunnassa.
 
Samassa yhteydessä pidetyssä seminaarissa todettiin, että tasa-arvo ei ole vielä valmis. Vaikka numerot ovat nyt olympialaisissa ottelijoiden osalta tasan, naisia on yhä vähän maajoukkuevalmentajina, tuomareina ja kokousedustajina siellä, missä tehdään judoa koskevia päätöksiä.

Kansainvälisistä tuomareista naisia on vähemmän kuin yksi viidestä ja kansallisten liittojen puheenjohtajista yksi kahdestakymmenestä.

Palloa liitoille

IJF:n yhdenvertaisuuskomission jäsen, Kroatian judoliiton puheenjohtaja Sandra Corak sanoi, etteivät asiat muutu, ellei niille tehdä jotakin. Hän siirsi palloa kansallisille liitoille.

− Kun aloin osallistua kongresseihin, meitä oli Euroopassa kansallisten liitojen johtajina vain kaksi naista. Ajattelin, että asia muuttuu, mutta edelleen meitä on vain kolme.

Mikäli naisia ei ole johtotehtävissä kansallisilla tasoilla, heitä ei voi olla myöskään kansainvälisellä tasolla.

Corak kehotti liittoja aloittamaan numeroista eli tutkimaan, minkä verran maassa todella toimii naisjudokoita harrastajina, aktiivisina kilpailijoina, valmentajina, tuomareina, seurojen puheenjohtajina, liiton työntekijöinä ja hallitusten jäseninä.


− Kerätkää data, asettakaa tavoitteet ja tehkää toimintasuunnitelma. Sopikaa, kuka tekee mitä ja missä aikataulussa.

Suomen numerot esiin

Suomen numerot ovat liittotason tehtävien osalta sellaiset, että niitä olisi voinut esitellä IJF:n seminaarissa.

Liiton työntekijöistä vakaimpana miesten linnakkeena pidetyllä huippuvalmennuksen johtajan paikalla eli valmennuspäällikkönä työskentelee nainen. Muut kolme valmennuksen työntekijää ovat miehiä, mutta muista liiton työntekijöistä kaksi kolmesta on naisia. Kaikista työntekijöistä siis naisia kolme seitsemästä.

Judoliiton hallituksesta naisia on kolme yhdeksästä. Parisen vuotta sitten naisia oli hallituksesta tasan puolet, samoin hallituksen nelihenkisestä puheenjohtajistosta.

Judoseurojen rekisteröidyistä jäsenistä naisia ja tyttöjä on kuitenkin vuoden 2017 tilastossa vain runsas viidennes. Osuus on suurimmillaan alle 12-vuotiaissa, joissa tyttöjä on neljännes. Nuorten kilpailusarjoissa tyttöjen osuus on liitossa kerättyjen tilastojen mukaan hieman suurempi kuin tyttöjen osuus harrastajakunnasta.

Seurojen puheenjohtajista naisia on vain noin joka kymmenes, samoin tuomareista. Valmentajista ja ohjaajista tilastoja ei ole.

Judo voi muuttaa naiskuvaa

Naiset tarvitsevat naisia paitsi esikuvikseen, myös kilpakumppaneiksi ja ahkeriksi harjoitustovereiksi, jotta he voivat optimaalisesti edistyä judotaidoissa. Yksi este judossa kehittymiselle ja etenemiselle on se, että sopivia harjoittelukumppaneita on liian vähän. Tämän vuoksi nykyisiäkin harrastajia karsiutuu judouralta.

Naisten vähyyden yksi syy voi olla se, että kaikki eivät edelleenkään miellä judoa naisille sopivaksi lajiksi. IJF:n yhdenvertaisuuskomissio ilmoittaakin keväällä valmistuneessa ensimmäisessä strategiapaperissa tavoitteekseen, että judo ymmärretään ja tunnustetaan yhtä lailla miehille ja naisille sopivaksi. Sitä se komission mielestä ehdottomasti on.

Jyväskylän yliopistossa hyväksytyssä Annan Kavouran väitöstutkimuksen keskeinen tulos oli, että jopa suomalaiset judonaiset itse toistavat uskomusta, ettei judo sovi tavallisille naisille. Meillä on taipumus yhä pitää poikkeuksena sitä, että nainen on rohkea, vahva, kestää kipua ja haluaa kamppailla.

Komissio näkee kuitenkin judon keinona tämän ennakkoluulon ylittämiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa yleisemmin.
 
− Judo voi muuttaa sitä, miten tytöt ja naiset näkevät itsensä ja miten yhteisöt näkevät heidät, strategiassa sanotaan.

Alistaminen, syrjintä ja vähättely pois

Strategia suosittaa kansallisille liitoille muun muassa seuraavia keinoja naisten rohkaisemiseksi judouralla.

Seksuaalinen ahdistelu ja kaikenlainen muu alistaminen ja syrjintä on karsittava judon piiristä kokonaan. Tapauksista on pystyttävä ilmoittamaan ja niihin on puututtava.
 
Judon piirissä käytetyn kielen on oltava sukupuolisensitiivistä. Ei ole naisten punnerruksia eikä neitimäisiä otteita. Vahvuudet ja heikkoudet eivät määrity sukupuolesta.
 
Kaikessa toiminnassa kaikkien on voitava tuntea itsensä tervetulleiksi ja ympäristö turvalliseksi.
 
Viestinnässä naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia on käsiteltävä yhdenvertaisina. Mediassa naisurheilijoista on puhuttava urheilijoina, ei naisina.

Naisia pitää rohkaista kouluttautumaan ja hakeutumaan ohjaajiksi, valmentajiksi, tuomareiksi ja urheilujohtajiksi.

Valmentaa kuin nainen

Koulutus, seminaarit ja verkostoituminen ovat IJF:n mukaan keinoja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Suomen Valmentajat on hakemassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta Valmentaa kuin nainen kamppailulajeissa -hankkeeseen, joka toteutetaan yhteistyössä kamppailulajiliittojen kanssa, kertoo Judoliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Sanna Pyykönen. Hankkeessa kannustettaisiin naisten kehittymistä valmentajauralla esimerkiksi tukemalla kouluttautumista ja järjestämällä vertaistapaamisia tai mentorointia. Tällainen hanke on aiemmin toteutettu palloilulajeissa.

Arvokisojen joukkuekilpailu sekajoukkuein on tehokas keino kannustaa panostamaan liittoja sekä miesten että naisten valmennukseen, sekä tyttöjen että poikien kasvattamiseen. Otteleminen yhteisessä joukkueessa lisää myös yhteishenkeä ja keskinäistä arvostusta.

Samoin se toimisi kansallisella tasolla. Sekajoukkueisiin olisi siis painavat perusteet siirtyä myös aikuisten joukkue-SM-kisoissa. Nuorten ikäluokassa joukkuemestaruudesta otellaan jo sekajoukkuein.

Yhdessä olemme vahvempia

Joissakin Suomen seuroissa on perustettu viime aikoina erillisiä naisten ryhmiä, mutta IJF:n strategia ja seminaarin puhujat eivät niitä suosittaneet. Henki oli, että judo on parhaimmillaan molempien sukupuolten yhteistä toimintaa. Sitä ilmensi jokaisessa puheenvuorossa toistettu iskulause:

Together we are stronger – yhdessä olemme vahvempia!

Judo on ollut yhdessä harjoittelemisen edelläkävijöitä urheilulajien joukossa. Kun Suomen kamppailulajiliitot saivat vuonna 2015 opetus- ja kulttuuriministeriön Piikkarit-palkinnon tasa-arvon edistämisestä, keskeinen perustelu oli, että kamppailulajeissa tytöt ja pojat, miehet ja naiset harjoittelevat usein yhdessä.

− Koska lajeissa ollaan lähellä toista ihmistä, on toista osattava kunnioittaa ja ottaa huomioon. Asiat, jotka nyt näyttävät itsestään selviltä ja väistämättömiltä, ovat monen ihmisen, seuran, ja liiton ansiokkaan ja määrätietoisen työn tulosta, perusteluissa sanottiin.

Judolla voi olla tässä annettavaa yleisemmälläkin tasolla. Keskeinen osa judotaitoahan on, ettei aiheuta pienemmälle ja heikommalle harjoitustoverille vaaraa vaan osaa antaa hänelle mahdollisuuden harjoitella mielekkäästi.

Katso myös video:

Kirjoittaja

Annikka Mutanen