Judon lajianalyysi päivitetty

Judo on olympiakamppailulaji, jossa kilpailtaessa korostuvat korkeatehoiset jaksottaiset työjaksot lyhyillä palautuksilla. Huipputasolla lajissa vaaditaan korkeatasoista teknistaktista osaamista, kovaa fyysistä suorituskykyä ja henkistä kanttia. Näin kirjoittaa Judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen, joka on päivittänyt judon lajianalyysin. Tässä artikkelissa hän nostaa esiin analyysin pääkohdat ja jutun lopusta löytyy vielä linkki itse analyysiin.

 
21.12.2020

Lajin huippusuorituksen säännöllinen analysoiminen vastaamaan kansainvälistä vaatimustasoa on valmennuksen onnistumiseksi tärkeää. Tutkittuun tietoon perustuvan lajianalyysin tulee ohjata harjoittelua judokan polun eri vaiheissa. Samalla kuitenkin lasten ja nuorten valmennuksessa pitää ymmärtää nuoren pitkäjänteinen kehittäminen kasvu ja kehitys huomioiden.

Judon lajianalyysi on edellisen kerran päivitetty Judoliitossa 2011 sen aikaisen päävalmentajan Mika Mukkulan toimesta. Nyt päivitetty lajianalyysi on jaettu huippusuoritukseen, urheilija-analyysiin sekä harjoitteluanalyysiin. Lisäksi mukana on esimerkki yläkouluikäisen harjoittelun ohjelmoinnista.

Huippusuoritus määrittää lajin ominaispiirteet. Mitä kilpailutilanteessa vaaditaan urheilijalta ja kuinka sitä voidaan simuloida harjoitustilanteessa? Mitä käsittää lajin tekniikka ja taktiikka sekä mitä vaaditaan fysiologialta? Miten aikuisurheilijan kilpailusuoritus eroaa lapsen tai nuoren kilpailusuorituksesta sekä onko miesten ja naisten suorituksissa millaisia eroja? Urheilija-analyysissa keskitytään menestyvän urheilijan fyysisiin ja teknistaktisiin ominaisuuksiin sekä antropometriaan. Harjoitteluanalyysissa paneudutaan harjoittelun suunnitteluun ja jaksottamiseen: mitä ovat judossa yleisimmät harjoitteet, harjoitukset ja harjoittelun kokonaismäärä.

Lajin ominaispiirteet huippusuorituksessa

Sääntöuudistukset ovat muuttaneet judon luonnetta 2000-luvulla entistä dynaamisemmaksi kamppailulajiksi. Ottelu on jaettavissa pysty- ja mattojudoon. Kilpailuissa on käytössä n. 40 erilaista pysty- ja 20 mattotekniikkaa. Eri heittotekniikoita voi tehdä eri suuntiin ja vasemmalle tai oikealle. Tyypillisesti ottelu koostuu noin 12 kappaleen noin 20 sekuntia kestävistä korkeatehoisista työjaksoista, joiden välillä on 5–10 sekunnin tauko. Ottelussa energiantuotto tapahtuu pääasiallisesti anaerobisesti, mutta isot harjoitusmäärät sekä palautuminen ottelun sisällä ja niiden välillä vaatii myös aerobista energianaineenvaihduntaa. Painoluokkia on aikuisten sarjoissa seitsemän sekä miehille että naisille, joten lajissa voi kilpailla hyvin erityyppisillä vartalorakenteilla.

Urheilija-analyysi

Menestyäkseen kansainvälisesti judokalla tulee olla korkea fyysinen suorituskyky erityisesti ylävartalon maksimivoiman, alavartalon räjähtävyyden sekä aerobisen että anaerobisen kestävyyden suhteen. Jokin ominaisuus voi hallita ottelutyyliä, mutta siitä huolimatta muiden ominaisuuksien tulee olla riittävän hyvällä tasolla. Myös eri tekniikoiden ja otteiden teknistaktiset taidot ovat erinomaisia. Ottelut voittavat he, jotka ovat aktiivisia ja omaavat tehokkaimmat hyökkäykset. Judokan onkin tärkeää hallita ottelua ja otteita heti ottelun alusta alkaen. Läpi ottelun on tärkeää kyetä pitämään oma ottelutyyli, jotta ei tarvitse mukautua vastustajan tyyliin erityisesti otteiden suhteen. Judokan on kyettävä ottelemaan erilaisia tyylejä ja otteita vastaan. Voittoon johtavia tekniikoita on huipuilla pystyssä kolme erilaista ja matossa kaksi. Arvokilpailuissa mitalisten keski-ikä on 26-vuotta. Useimmiten heillä on järjestelmällistä harjoittelua ja kansainvälistä kilpailemista takana 7–10 vuotta. Menestyminen vaatii henkistä kanttia, sillä ottelun muuttuviin tilanteisiin on pystyttävä reagoimaan nopeasti. Usko itseensä on tärkeää pitkäjänteisessä valmennusprosessissa.

 Harjoitteluanalyysi

Huippusuorituksen teknistaktiset, fyysiset ja ajalliset vaatimukset ohjaavat harjoittelun ohjelmointia. Nuorissa korostuu erityisesti pitkät valmistavat harjoituskaudet ja lyhyemmät kilpailujaksot. Sen sijaan aikuisiän harjoittelua ohjaavat tiiviimmät kilpailusyklit lyhyemmillä valmistautumisjaksoilla, sillä kilpailuja on läpi vuoden paljon. Hyvien fyysisten ominaisuuksien saavuttamiseksi on äärimmäisen tärkeää, että näiden ominaisuuksien harjoittelu alkaa hyvissä ajoin pitkäjänteisellä ja nousujohteisella suunnitelmalla sekä huolella harkitulla seurannalla. Kun nuorena pohjat on rakennettu huolella, harjoittelun painopiste voidaan nuoriin aikuisiin siirryttäessä siirtää lajinomaisen kestävyyden, anaerobisen kapasiteetin sekä räjähtävyyden kehittämiseen ja lajitaitojen vahvistamiseen.

Esimerkki yläkouluikäisen valmennuksen ohjelmoinnista

Yläkouluikäisen harjoittelun tulee olla kivaa ja innostus lajia kohtaan syvenee intohimoksi. Vaikka judosta on muotoutumassa päälaji, harjoittelun tulee olla hyvin monipuolista. Viikossa tulisi olla 20 tuntia liikuntaa. Nuori totutellaankin säännölliseen ja systemaattisempaan harjoitteluun harjoitusmäärien kasvaessa nousujohteisesti. Fyysisten ominaisuuksien harjoittelu tulee osaksi arkea erillisinä ominaisuusharjoituksina sekä osana lajiharjoituksia. Lajiharjoittelussa tulee olla säännöllisesti erilaisia ottelu- ja tehtäväharjoitteita eripituisilla työjaksoilla. Kilpailuihin osallistutaan säännöllisesti ottelukokemuksen kartuttamiseksi, mutta niihin ei varsinaisesti kevennetä harjoittelua joitain muutamaa vuoden pääkilpailua lukuun ottamatta. Yläkouluvaiheen tavoitteena on rakentaa perustaa myöhempää tehoharjoittelua varten.

Ohjelmoinnin esimerkkiurheilijoina ovat kaksi 16-vuotiasta yläkouluikäistä judokaa, jotka ovat myöhemmin urallaan kilpailleet olympialaisia myöten. Esimerkkiurheilijoiden avulla on tarkoitus antaa yksi malli, millaista yläkouluvaiheen harjoittelu voi olla, kun koulupäivien aamuvalmennus ei vielä välttämättä ole mahdollista.

Valmennusosaamisen kehittäminen

Tämä lajianalyysi antaa näyttöön pohjautuvaa tietoa valmennuksen suunnitteluun judossa. Analyysin aineistoa tullaan hyödyntämään myöhemmin osana Judoliiton koulutuksia muun muassa syksyllä aloittavan judon oman VOK3-tason koulutuksessa sekä Judoliiton valmennuslinjauksen kirjoittamisessa.

Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki kehittyvät ja sitä myötä vaatimustaso kasvaa. Eilisen tutkitut harjoitusmenetelmät ja määrät voivat olla tänä päivänä riittämättömiä. Tänään pitäisi osata ennustaa, kuinka harjoitella nyt, jotta olet huipulla 5–8 vuoden päästä. Tämä lajianalyysi antaa siihen eväät ja auttaa vähentämään virheitä. Loppujen lopuksi kyse on vain siitä, että harjoittelee paremmin kuin muut.

Valmistunut lajianalyysi on luettavissa Urheilututkimukset.fi -tietokannassa.

Kirjoittaja

Jaana Jokinen