Kamppailulajeissa yhdenvertaisuus toteutuu – judolla parannettavaa

Kamppailulajien yhteinen seuroille ja harrastajille suunnattu yhdenvertaisuuskysely toteutettiin kolmatta kertaa elo-syyskuussa. Suomen Olympiakomitean kanssa yhteistyössä tehty lähes tuhat vastausta kerännyt kysely vahvistaa aiempien kyselyiden tulosta siitä, että kamppailulajeissa yhdenvertaisuuden koetaan toteutuvan hyvin. Tällä kertaa kysely suunnattiin 16-vuotaille tai vanhemmille. Edellisessä kaksi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä alaikäraja oli 12 vuotta.

 
21.12.2020

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet oli miehiä ja vastaavasti hieman alle puolet naisia. Vastaajista hieman yli puolet osui ikäluokkaan 40‒60-vuotiaat. Vajaa kolmannes vastaajista kuului ikäluokkaan 20‒39-vuotiaat. Alle 20-vuotiaita vastaajia oli 11 %. Lajeista ahkerimmin vastasi nyrkkeilyväki. Liitoista Karateliitto lajeineen (karate, jujutsu, taido) oli suurin.

Vastaajista lähes 80 % mielsi itsensä harrastajaksi tai urheilijaksi. Kolmannes vastaajista ilmaisi olevansa valmentaja, ohjaaja tai opettaja. Viidennes vastaajista ilmoitti olevansa seuran johtohenkilö. Yhdellä vastaajalla oli mahdollisuus nimetä itselleen useampia rooleja.

Vastaajista 96 % oli sitä mieltä, että seurassa tytöillä, naisilla, pojilla ja miehillä on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla seurassa. 95 % prosenttia uskoi, että seuran jäsen voisi tuoda esim. seuran järjestämään tilaisuuteen samaa sukupuolta olevan puolisonsa. 86 % vastaajista oli sitä mieltä, että omassa seurassa on mahdollista harrastaa edullisesti.

Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja havainnut seurassa syrjivää kielenkäyttöä jotain ihmisryhmää kohtaan (esim. vammais- ja homovitsit, rasistiset kommentit) viimeisen kahden vuoden aikana. 89 % vastaajista ilmoitti, että eivät ole havainneet syrjivää kielenkäyttöä.

Kun kysyttiin, onko vastaaja kohdannut tai ollut todistamassa syrjintää seuran toiminnassa viimeisen kahden vuoden aikana, 80 % ilmoitti, että ei koskaan. Kerran, joskus, useasti tai jatkuvasti syrjintää kohdanneita oli siis vastaajissa 20 %.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mistä havaittu syrjintä on saattanut johtua. Yleisimmiksi syiksi arvioitiin henkilökemiat (54 %), persoonallisuuserot (36 %), vanhat kaunat (25 %) ja sukupuoli (21 %). Vastaaja sai kysymyksessä nimetä useamman vaihtoehdon.

Vastaajilta kysyttiin myös, onko seurassa keskusteltu syrjinnästä. Vajaa 40 % vastasi, että on keskusteltu. 35 % ilmoitti, että ei ole keskusteltu. Neljännes vastaajista kertoi, että eivät tiedä.

Kun vastaajilta kysyttiin, että onko seuralla määritelty toimintatapa, miten syrjintään puututaan, 62 % ilmoitti, että eivät tiedä. 15 % ilmoitti, että seuralla on määritelty toimintapa.

Judossa parannettavaa

Judon osalta vastaajissa oli enemmän miehiä kuin koko kyselyaineistossa. Judon vastaajista miehiä oli 65 % ja naisia 33 %. Judon vastaajien ikäprofiili on hieman nuorempi kuin koko vastausaineistossa. Judon vastaajissa oli myös hieman vähemmän harrastajia tai urheilijoita ja vastaavasti enemmän valmentajia, ohjaajia, seuran johtohenkilöitä ja harrastajien huoltajia.

Vaikka kyselyn perusteella judossakin ilmapiiri on hyvä, vastausten perusteella judoseurojen ilmapiiri ei ole aivan yhtä hyvä kuin aineistossa kokonaisuudessaan. Vastausten perusteella kohennettavaa näyttäisi olevan esimerkiksi siinä, kuinka tasapuolisesti valmentajat ja ohjaajat kohtelevat harrastajia.

Kysymykseen, miten hyväksyväksi ja avoimeksi koet seuranne ilmapiirin, judokoista 41 % vastasi, että erittäin hyväksyvä ja avoin, kun koko aineistossa prosenttiosuus oli 55 %. Kun kysyttiin, kuinka tasavertaisessa asemassa muihin harrastajiin nähden vastaaja kokee olevansa seurassa, judokoista 56 % koki olevansa hyvin tasavertaisessa asemassa. Koko aineistossa 65 % koki asemansa hyvin tasavertaiseksi.

Kysymykseen luuletko, että jotkut ryhmät eivät voi osallistua seuran toimintaan tai osallistuminen olisi hankalaa, judokoista 35 % vastasi kyllä, kun koko aineistossa kyllä-vastausten osuus oli 18 %.

Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan, onko tytöillä, naisilla, pojilla ja miehillä samanlaiset harrastusmahdollisuudet, judossa kyllä vastausten osuus oli 84 %, kun koko aineistossa kyllä vastausten osuus oli 96 %.

Judo on vahva vammaisurheilussa

Kyselyssä tuli hyvin ilmi myös judon vahva perinne vammaisurheilun saralla. Judon vastaajista 37 % ilmoitti, että vastaajan seurassa on toimintaa vammaisurheilussa ja soveltavassa liikunnassa. Koko aineiston vastaajista 16 % ilmoitti samoin.

Vastausten perusteella judoseuroissa on hieman enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä mukana kuin kamppailuseuroissa yleensä. Judossa heitä on myös valmentajina, ohjaajina ja seuran johtohenkilöinä enemmän kuin muissa kamppailulajeissa.

Kyselyyn vastanneet judokat ovat havainneet myös syrjivää kielenkäyttöä seurassa koko aineistoa enemmän. Judon vastaajista 22 % oli havainnut syrjivää kielenkäyttöä, kun koko aineistossa vastaava luku oli 11 %.

Kyselyyn vastanneet judokat olivat kohdanneet tai olleet todistamassa syrjintää selvästi muita vastaajia enemmän. Koko aineistossa 78 % vastasi, että eivät ole koskaan viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana kohdanneet tai olleet todistamassa syrjintää, kun judon vastaajista vain 58 % vastasi samoin. Useasti tai jatkuvasti syrjintää kohdanneita tai todistaneita oli judossa 16 % ja koko aineistossa 4 %.

Vastausten perusteella judoseuroissa keskustellaan syrjinnästä jonkin verran enemmän kuin kaikissa kamppailulajeissa.

Kamppailulajien yhteinen yhdenvertaisuuskysely on osa liittojen yhteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kysely toteutetaan kerran kahdessa vuodessa. Kyselyn toteuttivat Aikido-, Judo-, Karate-, Miekkailu- ja 5-ottelu-, Nyrkkeily-, Paini- ja Taekwondoliitto yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa.

Tiedostot

Kirjoittaja

Pekka Lehdes