Kouluttajat kertovat näkemyksiään Judon perusteet -koulutuksesta

Neljä kouluttajaa vastasivat Judolehden kysymyksiin liittyen kouluttajan työhön ja Judon perusteet -koulutukseen.

 
18.6.2022

Harjoittelu pandemian aikana oli erilaisten alueellisten rajoituksien takia katkonaista, eikä koulutustapahtumia saanut juurikaan järjestää. Rajoitusten jälkeen harjoitusten alettua pyöriä täydellä teholla, moni seura nimittäin havahtui tarpeeseen järjestää Judon perusteet- sekä Oppimisen ja opettamisen perusteet -koulutuksia. Nämä koulutukset käydään ennen vihreän ja sinisen vyön suorittamista ja ovat judokan ensimmäisiä koulutuksia. Judon perusteiden ja Oppimisen ja opettamisen perusteiden osaamistavoitteet löytyvät täältä.

Koronapandemian jälkeen tänä keväänä on Judoliiton kouluttajilla pitänyt kiirettä. Pelkästään tänä keväänä on järjestetty ympäri Suomea yhteensä 10 Judon perusteet -koulutusta ja niissä koulutettu miltei 200 judokaa. Millaisia asioita koulutuksessa käsitellään? Entä millaiset asiat koulutuksissa osallistujia erityisesti puhuttavat? Judolehti haastatteli neljää kouluttajaa pyrkien selvittämään kouluttajien itsensä näkemyksiä Judon perusteet -koulutuksesta

Haastateltavana olivat:

Kai Kamunen, Riihimäen Judoseura

Laura Syrjälä, Jyväskylän Jigotai

Teemu Puumalainen, Lieksan Jigoku

Jani Suokanerva, Rovaniemen Koyama

Millaisia asioita käsittelette Judon perusteet -koulutuksessa ja miten?

Kai:

Judon perusteet -koulutuksen sisällöt perustuvat Judoliiton koulutuspäällikön ja kouluttajien kanssa yhdessä sovittuihin osaamistavoitteisiin. Jokainen koulutus on erilainen ja toteutustavat riippuvat kouluttajasta ja osallistujista.

Teemu:

Judon perusteet -koulutus on judokan urapolun ensimmäinen valtakunnallinen koulutus, jossa käydään läpi judon perusasioita. Koulutuksen tavoitteena on, että judoka oppii ymmärtämään lajin olennaiset asiat, kuten esimerkiksi kuzushin, tai-sabakin ja shizen-hontain. Koulutuksessa käydään läpi myös paljon japaninkielistä tesmistöä, joka kuuluu jokaisen judokan vyökoevaatimuksiin.

Jani:

Judon perusteet -koulutuksessa pohditaan valmennuksen ja ohjauksen perusjuttuja oman
kokemuksen kautta ja tehdään paljon harjoitteita ja samalla mietitään miten nämä asiat yhdistyvät omaan kotisaliharjoitteluun. Osallistujat pääsevät esimerkiksi näyttämään oman suosikki pelin/leikin, jossa tulee täyttyä hyvän alkulämmittelyn viisi kriteeriä. Teoriaosuuksissa keskustelemme mm. reilun pelin säännöistä ja miten suurista voimista syntyy myös suuri vastuu. Judokan pitää toimia esimerkkinä myös tatamin ulkopuolella. Annamme palautetta toisille ja mietimme myös, miten itse toimimme.

Laura:

työskentelytavat ovat hyvin monipuoliset. Koska jokainen oppii eri tavalla, pyrimme hyödyntämään opetusmenetelmiä laajasti. Ennakkotehtävien avulla orientoidutaan koulutuksen teemoihin, keskustelemme paljon, teemme ryhmätöitä ja tietenkin harjoittelemme paljon tatamilla käytännön osuuksissa.

Mitkä näkökulmat painottuvat Judon perusteet -koulutuksessa?

Kai:

Judo on kamppailulaji, jossa pitää turvallisuus ottaa aina huomioon. Fyysisen harjoittelun lisäksi myös psyykkisesti turvallinen harjoitteluympäristö on tärkeä. Jokainen on yksilö, joten kaikki osallistujat tekevät tekniikat ja harjoitteet aina oman osaamisen ja rajoitteiden mukaisesti. Jokaista kannustetaan ja autetaan tekemään harjoituksissa omalla tasollaan. On erittäin tärkeää, että harjoitteluilmapiiri on rento, turvallinen ja että kaikilla on hauskaa sekä mielekästä harjoitella.

Laura:

yksittäisinä asioina näen tärkeäksi painottaa torin mukautumista uken liikkeeseen ja toimintaan. Myös uken rooli harjoittelussa ja oppimisen mahdollistajana on merkittävä. Tätä painotamme koulutuksissa.

Jani:

Judoseura Koyamassa judo perustuu kamppailuun ja harjoitukset rakennetaan erilaisten kamppailuharjoitteiden ympärille. Aikuisten kanssa keskustelemme, mitä erilaisilla harjoitteilla haetaan ja mihin vaiheeseen treeniä minkäkin tyyppinen harjoite sopii. Harjoitukset pitää tehdä turvallisesti ja aina pieni pilke silmäkulmassa. Liian tosissaan ei saa olla. Kamppailijaksi oppii kamppailemalla.

Teemu:

Koulutuksen antia on myös tutustuminen Judoliittoon ja judokan urapolkuvaihtoehtoihin: ydinviestinä on se, että kaikenlaisia judokoita tarvitaan. Myös ohjaamiseen päästään tutustumaan, kun oppilaat saavat suunnitella ja toteuttaa itse pienryhmissä judoharjoituksen, jossa on alkulämmittely, tekniikka ja ukemit, randori ja loppujäähdyttely. Koulutuksessa opitaan judon harjoitusmuodot katasta randoriin, ja opetellaan käyttämään niitä hyödyksi judotaidon oppimisessa. Kataosiossa oppilaat saavat myös kehittää oman kolmen tekniikan mittaisen katan, joka on perinteisesti ollut todella suosittu osa koulutusta. Myös randorista paljastuu uusia puolia esimerkiksi tehtävärandorin muodossa.  Lisäksi käydään läpi judon historiaa, ja viimeistään tämän koulutuksen jälkeen jokainen judoka tietää Jigoro Kanon nimen.
 

Miten nuorempien ja vanhempien osallistujien toteutustavat eroavat toisistaan, kun sisältö on kuitenkin samanlainen?

Kai:

Osaamistavoitteet ovat samat, mutta painotusta muutetaan kohderyhmän mukaan. Esimerkiksi harjoitteet voidaan toteuttaa eri ikäisten osalta eri tavoilla. Pidempään harjoitelleet ja iäkkäämmät osallistujat tykkäävät keskustella ja pohtia asioita enemmän kuin lapset ja nuoret, joiden kanssa taas on tärkeää, että liikettä ja fyysistä tekemistä on paljon.

Laura:

Monesti samassa koulutuksessa on eri ikäisiä judokoita. Tykkään teettää ryhmätyöt sekaryhmissä, jolloin nuoret ja aikuiset pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Aikuiset pystyvät myös ohjaamaan nuoria tehtävän suorittamisessa.

Jani:

Aikuisille judon perusteet järjestetään samoilla oppimistavoitteilla kuin nuorille, mutta toteutuksessa haastetaan oppija miettimään omaa harjoitteluaan sekä suunnataan ajatuksia kohti valmentaja- ja ohjaajauraa. Lasten ja nuorten kanssa fokus on harjoituksen rakenteessa ja keskitytään oman judon tekemiseen.

Teemu: Aikuisten kanssa voidaan mennä asioissa vähän syvemmälle, ja toisaalta heillä on myös paljon annettavaa treenien ohjaamisen puolella. Lasten ja nuorten kanssa taas päästään touhuamaan loistavia judollisia pelejä mm. alkulämmittelyissä.

 

Mitkä asiat mietityttävät ja/tai puhuttavat osallistujia eniten koulutuksissa?

Kai:

Judon perusteet -koulutus on yleensä judokan ensimmäinen koulutus, joten ennakko-odotuksia ei juurikaan ole. Erilaisten harjoittelutapojen ja -muotojen oppiminen on monille iso asia. Samoin erilaiset lämmittelyharjoitteet sekä harjoittelujenrakenne ovat kiinnostavia. Yleisesti on aina pidetty siitä, että osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat itse ryhmissä harjoituksen yhden osan ja muu ryhmä antaa siitä palautetta.

Laura:

judon historia kiinnostaa monia. Koulutuksessa tulee uusia judotermejä ja vastustajan voiman/liikkeen hyödyntäminen pohdituttaa osallistujia. Kataa ei monikaan osallistuja ole koskaan harjoitellut, joten kata harjoittelumuotona on uusi ja mielenkiintoinen asia.

 

Mitä hyötyä judokalle on Judon perusteet -koulutuksesta?

Kai:

Koulutus antaa erittäin hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä judo on. Harjoittelua ja judoa käsitellään hyvin monipuolisesti: ensiapu, kunnioitus, harjoitusten suunnittelu, kata harjoitusmuotona, uusia tapoja harjoitella tekniikoita, erilaisia näkökulmia asioiden tekemiseen.

Jani:

Aikuisten harrastajien kannustaminen kohti valmentajauraa on erityisen tärkeää. Judon jatkuvuus on sen varassa, että ainakin osa koulutetuista jatkaa joskus lajin eteenpäin viemistä. Valmentajia ja ohjaajia ei ole koskaan liikaa. Judon perusteet -koulutuksesta voi lähteä innostus kouluttautumaan lisää. Osaaminen kasvaa vähitellen ja on tärkeää päästä harjoittelemaan paljon.

 

Mitkä ovat kouluttajan tähtihetkiä?

Kai:

Sellaiset hetket, kun oppilas oivaltaa opetettavan asian. Se oppimisen ilon tunne näkyy kasvoista. Koulutuksissa on ollut monia hienoja kohtaamisia ja keskusteluja lasten ja aikuisten kanssa. Ilahduttavia ovat suoraan sydämestä tulevat kiitokset koulutuksesta ja siitä että osallistujilla oli hauskaa ja oppivat uutta.

Teemu:

Kouluttajana parasta antia on päästä seuraamaan ahaa-elämyksiä judon perusasioista. Keskusteluista oppilaiden kanssa ja heidän ohjaamistaan harjoituksista saa aina itsekin uusia ajatuksia.

Jani: Aito tekemisen riemu sykähdyttää. Tykkään myös taitavista tai nokkelista tehtävien ratkaisuista. Parasta on kuitenkin, jos näen jotain sellaista mistä heti huomaan, että tuon minä kopioin käyttöön.

 

Mitä hyötyä on alueiden ja seurojen yhteisistä koulutuksista?

Jani:

Pitää muistaa uusiutua. Jos treenaa vain kotisalilla, on ei saa kehittymiseen tarvittavia uusia harjoituspareja ja pahimmillaan junnaa paikallaan. Se mikä oli timanttia 90-luvulla ei välttämättä sitä enää ole nykyään. Aina voi oppia muilta. Vähintäänkin on hyvä rikastuttaa omaa tekemistä uusilla harjoitusvastustajilla ja ideoilla.

Teemu:

Koulutukset ovat yksi tapa lisää verkostoitua ihmisten kanssa. Myös samat asiat uuden ihmisen kertomana saattavat avata treenaajien silmiä. Verkostoituminen kannattaa aina, ja yhdessä tekemällä kaikki hyötyvät siitä. Kotisalille ei kannata jäädä sammaloitumaan!

 

Mitkä ovat tyypillisimpiä osallistujia mietityttäviä kysymyksiä?

Kai:

Koska koulutukseen osallistujilla on monesti aika lyhyt judoura takana, niin paljon tulee kysymyksiä tekniikoista ja eri tavoista tehdä niitä. Judon perusteet ei ole tekniikkakoulutus, mutta toki jonkin verran näistä asioista ehditään keskustella

Jani:

Koska syödään… ei vaisinkaan. Vastuunottaminen omasta treenaamisesta ja palautteen antamisen merkitys taitavat olla haastavimpia asioita tässä koulutuksessa.

Teemu:

Tekniikkaopetusta kaivattaisiin enemmänkin, mutta Judon perusteet on luonteeltaan vähän erilainen koulutus. 15 tuntia on yllättävän lyhyt aika käydä niinkin laaja osasto läpi, kuin judon perusteet.

 

Keräättekö palautetta koulutuksista ja miten palautetta hyödynnetään?

Kai:

Palautetta kerätään ja sitä hyödynnetään seuraavissa koulutuksissa. Jos huomataan selkeitä ongelmakohtia niin niihin pyritään palautteen perusteella tekemään parannuksia ja muutoksia.

Jani:

Palautteen antaminen on tässä koulutuksessa yksi keskiössä olevista asioista. Käytämme aikaa myös siihen, että saamme kunnon palautteen kurssista. Kokonaisuutta kehitetään jatkuvasti ja palaute on siinä todella tärkeässä roolissa.

Teemu:

Palautteessa näkee eniten mielenpainuvia asioita koulutuksesta, ja sen avulla voidaan kehittää koulutuksia aina vaan paremmiksi.

 

Jotain muuta mielessä?

Teemu:

Kouluttautuminen kannattaa. Se antaa kotisalille ison määrän uusia ajatuksia ja virkistää toimintaa. Kouluttajana opin joka kerta itsekin uutta.

Jani:

Kouluttautuminen kannattaa. Osaamista pitää myös sitten levittää omalla kotisalilla. Pitää myös muistaa, että kukaan ei ole seppä syntyessään. Ohjaamiseen oppii harjoittelemalla eikä siksi kynnystä ohjaukseen saa pitää liian korkealla. Tarvitsemme tulevaisuuden tekijöitä ja niitä ei tule, ellei heitä siihen valmisteta.

Jos jollakulla nyt tästä syttyi kipinä, mutta tuntuu että ei tiedä mistä aloittaa, niin suosittelen vaikka käymään JP kurssin; mahdollisesti uudestaan. JP kurssiin on pakattu paljon asioita ja siinä on paljon kerroksia. Osa tavoitelluista opeista voi olla sellaisia, että ne tarttuvat vasta pidemmän harjoittelun jälkeen. Kannattaa kokeilla, josko aika olisi sinulle jo kypsä.

 

Miten kouluttajaksi?

Judoseuroissa ja alueilla toimii ympäri Suomea yhteensä noin 25 kouluttajaa. Seurakouluttajat kouluttavat Judon perusteet -koulutuksia ja aluekouluttajat niiden lisäksi myös Oppimisen ja opettamisen perusteet -koulutuksia. Lista kouluttajista löytyy täältä.

Seurakouluttajana toimivalla henkilöllä tulee olla vähintään ruskea vyö ja VOK1-taso suoritettu. Kouluttajaksi perehtymisen voi kuitenkin aloittaa jo vaikka VOK1-taso olisi vielä kesken. Seurakouluttaja tarvitsee judoseuransa puollon. Seurakouluttajan polulle voi tulla koska vain ja perehtyminen kestää noin vuoden. Ensin on koulutuspäällikön pitämä perehtymistilaisuus, minkä jälkeen hän osallistuu kahteen Judon perusteet koulutukseen, jossa jälkimmäisessä hän antaa kouluttajalisenssiin vaadittavan osaamisnäytön. Perehtyminen tapahtuu siis kokeneen kouluttajan tukemana käytännön työssä koulutuksessa.

Kouluttajan työn tärkein tavoite on saada koulutuksen osallistujat oppimaan, hän on oppimisen mahdollistaja, joka auttaa ja neuvoo koulutettavien tehdessä varsinaisen työn. Tämän vuoksi kouluttajan on tärkeää tuntea perusasiat ihmisen oppimisesta. Kouluttaminen on vuorovaikutusta ja koulutettavien ohjaamista, joten kouluttajan on hyvä olla sosiaalisesti taitava. Työhön kuuluu myös esiintymistä, joten esillä oleminen ei saa pelottaa liikaa. Kiinnostus aihetta kohtaan, taito innostaa ja sitoutuminen tehtävään ovat myös kouluttajalle hyödyksi. Kouluttaja voi ja hänen kannattaakin olla oma itsensä. Jokaisella on oma tyylinsä kouluttaa ja kaikki ovat yhtä hyviä, kunhan koulutettavat oppivat.

Mikäli kiinnostuit seurakouluttajana toimimisesta tai tiedät seurastasi jonkun, joka olisi sopiva seurakouluttajaksi, ole yhteydessä Koulutus ja seurakehityspäällikkö Katri Forsselliin: katri.forssell@judo.fi

+358 50 322 6090.

Kirjoittaja

Katri Forssell