Maailman ensimmäinen judolähettiläskoulutus toteutettiin Varalassa

Pirkanmaan judoseurat Tampereen Judo, Nokian Judo ja Lempäälän Syokonkan Judo toteuttivat yhteistyössä Judolähettiläs -koulutuksen lapsille ja nuorille 18.-19.9. Varalassa. Koulutus oli osa Pirkanmaan judoseurojen "Yhteisöllisyys judoa harrastavien lasten ja nuorten voimaannuttajana" -yhteishanketta, jolla elvytetään aluetoimintaa ketterillä toimintatavoilla.

 
8.10.2021

Hankkeen yhtenä tapahtumana järjestetty Judolähettiläs-koulutus (10 h) kokosi samalle tatamille judosta innostuneita lapsia ja nuoria yhteensä 34 - Syokonkanista (20), Tampereen judosta (12) ja Nokian Judosta (2). Koulutuksesta ja valmennuksesta vastasivat Veli-Matti Karinkanta sekä Nina ja Petteri Luukkainen. Judolähettiläs-koulutustyöryhmässä on hankkeen vetäjäseurojen edustajat ja pilottivaiheen koulutus oli Veli-Matti Karinkannan mukaan maailman ensimmäinen laatuaan. 

Judolähettiläät innostavat koulukavereita kokeilemaan judoa

Koulujudolähettiläät ovat pääosin ala- ja yläkouluikäisiä lapsia ja nuoria, jotka saavat valmiuksia judon esittelemiseen ja ohjaamiseen kouluissa esimerkiksi liikuntatunneilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama seuratukihanke on kaksivuotinen ja sen yhtenä osana on lasten ja nuorten liikunnan lisääminen ja ns. matalan kynnyksen yhteistyön edistäminen judoseurojen välillä. Kaikki alueen judoseurat ovat intonsa ja resurssiensa puitteissa mukana esimerkiksi alueleireillä. 

Judolähettilästoiminnan myötä judo tulee tunnetummaksi ja näin esimerkiksi judolähettiläiden luokkakaverit osaavat kertoa, mitä ja millaista lajia luokan judoka harrastaa. Sitä kautta lisätään ryhmässä arvostusta judon harrastajaa kohtaan. Tärkeää on myös lapsen ja nuoren itseluottamuksen vahvistuminen. Judolähettiläs-toiminta tarjoaa kasvun paikassa (ohjaustilanne) mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamistaan ja saada onnistumisen kokemuksia oppien taitoja, joista on myöhemmin hyötyä myös elämässä.

”Judolähettiläs -koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille valmiudet pitää judollinen liikuntatunti omalle koululuokalleen. Muita tavoitteita olivat yhteisöllisyys ja osallistaminen. Esimerkiksi seuran mustavöisen judokan ei tarvitse pitää judon näytetunteja koululla, koska judoa harrastavilla lapsilla tai nuorilla on valmiudet sellaisia pitää. Kurssin tavoitteena oli myös tarjota judojuniorille ensimmäinen, yön yli kestävä judotapahtuma turvallisessa ympäristössä. Toki Judolähettiläs -toiminta on myös judon ja judoseurojen mainostamista,” summaa Veli-Matti Karinkanta Syokonkanista.


Ohjelmassa judoa, innostavaa oppimista ja taitojen harjoittelua tatamilla ja sen ulkopuolella

Vauhtia ja vaihtuvia tilanteita ei tulevien judolähettiläiden viikonlopusta puuttunut ja kouluttajat kertoivatkin lasten ja nuorten olleen kuuliaisesti nukkumassa hiljaisuuden alkaessa. Samalla, kun judosta ja sen ohjaamisesta opittiin käytännön harjoitusten avulla, niin tutustuttiin myös lähiseuran muihin judokoihin. Luentoja ja judoharjoituksia toteutettiin Varalan kamppailusalissa. 

Koulutuksen aluksi harjoiteltiin käytännössä kurssin kouluttajan johdolla, millainen hyvä ja turvallinen judolähettilään judotunti voisi olla. Sen rakenne kirjattiin taululle, jonka jälkeen osallistujat suunnittelivat ryhmissä mieleisensä koulujudotunnin. Tunnin rakenne pyrittiin säilyttämään esimerkin mukaisena, mutta harjoituksen osa-alueiden sisältöön kurssilaiset saivat vaikuttaa itse. Tämän jälkeen mentiin itse asiaan, eli ensimmäiset ryhmät saivat ohjattavakseen: riviin ohjaamisen, aloitusrituaalit, alkuleikin, jumppaliikkeet ja ukemin harjoittelun. Lauantain iltapäiväosiossa harjoiteltiin seuraavien ryhmien johdolla judoheittoa.
Sunnuntaina teemaa jatkettiin ja ryhmät jatkoivat alkuharjoitusten kautta ukemin, heiton ja sidonnan kautta turvalliseen kamppailuun matossa, loppuverryttelyyn ja loppurituaaleihin. Kukin ryhmä sai harjoitella omaa ohjaustaan ainakin parissa eri judotunnin osioissa. 
Intensiivisen viikonlopun päätteeksi näyteohjaus vaati osallistujilta tsemppaamista, jotta koko ryhmä hiljentyi rauhoittumaan ovariin ja mokusoon ennen ja jälkeen harjoituksen. Oli ilahduttavaa huomata, miten syvällisesti moni lapsista osasi kertoa, mihin mikäkin harjoite liittyy, mikä sen nimi japaniksi on ja mitkä asiat ovat siinä olennaisia judon kamppailullisuus huomioiden. 
Judo-opettajat olivat mukana opetustilanteessa ja muistuttivat tarkentavilla kysymyksillä, mikä harjoitteessa on tärkeä muistaa turvallisuus ja aloittelevat judon kokeilijat huomioiden. Mikäli ohjausvuorossa ollut lapsi ei osannutkaan suoralta kädeltä asiaan vastata täsmentävästi, niin muut osallistujat auttoivat ja tukivat häntä. Oli inspiroivaa huomata, miten varovasti ääntään käyttävästä lapsesta kehkeytyi oman 10-minuuttisen ohjausvastuunsa aikana rohkeampi ja napakampi ilmaisija ja miten koko muu ryhmä tuki häntä. Helppoja kysymyksiä ei aina tullut muilta osallistujilta ja nämä haastoivat judolähettiläitä perustelemaan lajin hienouksia tai omaa toimintaansa tositilanteen vaatimalla tavalla. Karinkanta toteaakin, että mieleenpainuvin hetki Judolähettiläskoulutuksessa oli se, kun ryhmän nuorin otti ohjat käsiin ja toimi todella reippaasti ryhmänsä johtajana. 
Tilanteet vastasivat varmasti hyvin lähelle koulun liikuntatuntia, jossa metelöivät ja innokkaat lapset kirmailevat eri suuntiin hippasilla tai muuten vaan – ja heidät tulee saada rauhoittumaan ja suuntaamaan huomionsa ohjaustilanteeseen.  Judolähettiläs- koulutuksessa lapset ja nuoret harjoittelivat molempia rooleja eli olemista ohjattavana ja ohjaamaan muita. Judo-opettajat antoivat vinkkejä siitä, miten kehoa ja ääntä voi käyttää opetustuokiossa ja miten rivistä karkaavan judo-oppilaan voi palauttaa takaisin ovariin. Kaiken kirmailun, innon ja ilon keskellä päällimmäisenä sivusta seuraajan huomio oli judon arvokkaassa kasvatustyössä. Judo opettaa myös sellaisia valmiuksia, joista on apua ja tukea koulutyöhön ja yleensäkin elämään. Pieniä henkisiä ja sosiaalisia kasvupyrähdyksiä sai olla todistamassa jo kolmen tunnin aikana. 
Veli-Matti Karinkanta oli laatinut lopussa viihteellisen palautekyselyn, joka tehtiin pelillisesti yksilö- tai joukkuekilpailuna. Tämän jälkeen jaettiin todistukset, otettiin kuvat ja loppukumarruksen jälkeen lapset riensivät nauttimaan ansaitusta ateriasta judo-opettajien vielä täydentäessä judopasseihin koulutusmerkintöjä. 

 

Ensimmäisiltä judolähettiläillä rohkaisevia kokemuksia

Reilut kaksi viikkoa Judolähettiläs -kurssin jälkeen osa lapsista on jo päässyt ohjaamaan ensimmäisiä judotunteja luokalleen. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä siten, että oppilas kertoo opettajalle haluavansa pitää judotunnin ja sen jälkeen hän pitää tunnin. Hän näyttää koulutustodistuksen ja on saanut tätä varten tukimateriaalia esitettäväksi opettajalle. Pirkanmaan Judolähettiläs -koulutuksessa on jo huomioitu tyypilliset liikuntatuntien olosuhteet ja on selvitettävä esimerkiksi se, millaisia mattoja löytyy. Judolähettiläs -koulutuksessa on hyödynnetty myös tietoa lasten ohjaamisesta. Lisäksi pitää tietenkin olla käsitystä siitä, millaiset judotekniikat ovat helppoja ja turvallisia Judolähettilään opettaa. Osallistujilla ei ole judogia, joten tämä tulee myös huomioida harjoitteissa. Judotunnin jälkeen opettaja saa täytettäväksi palautelomakkeen, jonka judolähettiläs toimittaa seuralleen. Palaute on ollut rohkaisevaa niin opettajilta, judolähettiläiltä kuin heidän vanhemmiltaankin. Nina Luukkainen kertoo saaneensa juuri eräältä isältä kannustavan palautteen siitä, että vaikka aamulla tuoretta judolähettilästä kovin jännitti, niin kotiin tuli onnellinen pikkujudoka, joka oli saanut innostettua mukaan judotunnilla tytöt, pojat ja nekin, ”joille liikkatunti ei aina maistu”. Seuraavaa judotuntia jo kovasti odotellaan. Karinkanta kertoo myös, että heidänkin seuran lapsista pari on jo pitänyt judotunnin. 
”Treeni on kuulemma mennyt hyvin, vaikkei oppilas ollut muistanut ihan kaikkia juttuja. Judolähettiläät osaavat pitää omannäköisensä, turvallisen judotunnin koulun matoilla ja tiloissa. Lisäksi he osaavat tämän jälkeen myös toimia harjoituksissa eri osa-alueiden ohjaajina.”
Yhteishankkeen avulla vauhtia aluetoimintaan

"Yhteisöllisyys judoa harrastavien lasten ja nuorten voimaannuttajana" -yhteishankkeen avulla halutaan aktivoida ja yhteisöllistää seurojen jäseniä ja saada yhteistyöstä voimaa seuratyöhön. Kahden vuoden aikana järjestetään alueen seurojen kesken Judolähettiläs -pilotin lisäksi myös useita erilaisia judotapahtumia ja koulutuksia. Näitä ovat yhteiset Judon perusteet, Oppimisen ja ohjauksen perusteet, tuomarikoulutus ja esimerkiksi koulutusta valmentajille. Judotapahtumien lisäksi suunnitteilla on myös yhteistapahtuma judon ulkopuolella, kuten seurojen yhteiset pikkujoulut tai Flowpark-tapahtuma keväällä.

Judolähettiläs -koulutus ei Karinkannan mukaan ei kuitenkaan liity Suomen Judoliiton koulujudo-työhön ja meneillään olevaan Erasmus-hankkeeseen:
”Toki judolähettiläs -toiminta voisi niihin liittyä ja alustavaa puhetta asiasta on jo ollut. Lempäälässä vastaavaa judolähettilästoimintaa on tehty jo muutama vuosi. Joillakin alueen seuroilla on ollut myös koulujudotunteja säännöllisesti kaupungin projekteina pidemmällä aikavälillä.”

Valtakunnalliseksi toimintamalliksi ja useiden seurojen hankkeeksi Judolähettiläs-toimintaa voisi kehittää, mutta ainakin Pirkanmaalla halutaan katsoa ensin juuri alkanut hanke loppuun. Seuraavan kerran Judolähettiläs -koulutus järjestetään ensi vuoden syksyllä ja siihen voi hakeutua Varalan verkkosivuille tulevalla lomakkeella. 

Pirkanmaan aluepäällikkönä on juuri aloittanut Pekka Reinikainen (Lempäälän Syokonkan), jonka varamiehenä toimii Antti Torkko (Tampereen Judo). Veli-Matti Karinkanta on OKM:n hankkeen yhteyshenkilö.
Pirkanmaan yhteishankkeen vastuuseurojen puheenjohtajat ovat: 
-    Antti Torkko (Tampereen Judo) antti.torkko@tampereenjudo.net
-    Tero Mustelin (Nokian Judo) mustelintero@gmail.com
-    Veli-Matti Karinkanta (Lempäälän Syokonkan Judo) syokonkanjudo@gmail.com

Tietokulma:

Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukihankkeiden hakuaika on alkamassa marraskuussa ja nyt on hyvä hetki koota judoseuraverkostoja yhteisen tekemiseen ääreen. Tuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena.
Hakuaika alkaa 13.11.2020 ja päättyy 18.12.2020 klo 16.15.
Judoseurat voivat pyytää apua hakemusasioihin koulutuspäällikkö Katri Forssellilta ja osallistua alueellisten liikuntajärjestöjen info -tilaisuuksiin. 
 

Kirjoittaja

Taina Saha