Petteri Pohja pureutuu uudessa kirjassa taidon valmentamiseen

Petteri Pohjan kirjoittama, Valmentajan käsikirja - JUDO: Taidon oppiminen, haastaa ajattelemaan tuoreesti taidon valmentamista ja judossa kehittymisen edellytyksiä. Dan-kollegion puheenjohtaja Kimmo Kallama arvioi kirjan.

 
14.6.2019

Pitkän linjan judovalmentajan, Petteri Pohjan 4.dan, keväällä 2019 ilmestynyt omakustannettu teos osoittaa taitavasti yhteyden modernin taitokäsitteen ja alkuperäisten Jigoro Kanon judon oppimisen periaatteiden välillä.

Kirja toimii Pohjan esipuheen mukaan pamflettina, ”kerettiläisenä taisteluhuutona”, jonka tavoitteena on kehittää judon taidon oppimista ja valmentamista vastaamaan yksilön tämän ajan, suomalaisen kulttuurin ja toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisenä teesinä Pohjan tekstissä on, että suomalaisessa judovalmennuksessa ja -opetuksessa tulee erityisesti parantaa kamppailutaidon kokonaisvaltaista ymmärrystä ja siitä kumpuavaa valmennusosaamista

Teoriaosuus on muuten tiiviissä kirjassa laaja. Se sopii hyvin tehtäväänsä vakavasti suhtautuvan valmentajan ajattelun avaajaksi ja jopa työn perustaksi. Kovin helposti sulateltavaa tavaraa se ei ole, ja vaatii melko paljon pohjatietoa sekä lisäopiskelua aidosti avautuakseen. Tämä lienee tarkoituksellista, ajatuksia on haluttukin herättää sekä sisällöllisin että tyylillisin ratkaisuin.

Judotaidon olemusta kohti edetään yleisestä taidon käsitteen määritelmästä käsin. Judotaidon oleellinen sisältö, kamppailutaidon teoreettinen pohja luodaan kiinnittämällä judotaidon kehittyminen ekologisen psykologian teoriaan. Pohja käyttää termiä ”ekologinen judo”, ja yhdistää käsitteessä ekologisen psykologian yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta korostavat periaatteet taidon oppimisen ja opettamisen nykyaikaisiin teorioihin.

Pohja kuvaa taidon oppimisen ekologista teoriaa judon kontekstissa havainnoinnin, toiminnan ja päätöksenteon kautta. Paljon tilaa saa kamppailutaidon osa-alueiden toteutuminen judo-ottelussa ja siihen valmistavan valmennusosaamisen teoreettinen taustoitus. Oppijan näkökulman käsittely jää kuitenkin melko suppeaksi.

Neljännessä luvussaan Pohja esittää ekologisen judon teoriaan perustuvan judotaidon opettamisen periaatteet. Opettamisen, taktisen luovuuden ja kamppailutaidon opettamisen ohjeita annetaan periaatteiden muodossa. Myös harjoitteita lähestytään periaatteiden kautta. Konkreettisia ja yksityiskohtaisia valmennus- ja opetusohjeita ei pyritäkään tarjoamaan, vaan kaikesta huokuu halu haastaa lukija ajattelemaan ja esittämään kysymyksiä valmiina esitettyjen mallien opettelun sijaan.

Petteri Pohjan teos on erinomainen ja tervetullut täydennys ei-liian-laajaan suomalaiseen judovalmennuskirjallisuuteen. Sen julkaisuajankohta juhlistaa uraa uurtaneen Esko Lammin ”Judovalmennus”-kirjan 40 vuotta sitten tapahtunutta julkaisua. Nämä kaksi teosta muodostavat mielenkiintoisen rinnakkaiskokonaisuuden.

Pohjan tiivis esitystapa ja ajattelemaan haastava ote saavat odottamaan lisää samanlaista. Toivottavasti intoa riittää jatkaa tästä vaikkapa kokoamalla esimerkkitapauksia, joissa tämän teoksen periaatteita on sovellettu. Sellainen aineisto olisi varmasti haluttua tavaraa!

Petteri Pohja toimii Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan lehtorina ja aktiivisena judovalmentajana.

Kirjoittaja Kimmo Kallama on Dan-Kollegion puheenjohtaja ja vyöarvoltaan 5 dan.
 

Kirjoittaja

Kimmo Kallama