Seksuaalinen häirintä urheilussa
Mitä se on ja mitä sille voi tehdä?

Seksuaalinen häirintä urheilussa puhuttaa säännöllisesti. Median otsikoihin on noussut tapauksia seksuaalisesta häirinnästä ja jopa suoranaisista seksuaalirikoksista urheilun parissa. Näihin pitää puuttua ja uusia tapauksia voidaan ennaltaehkäistä.

 
23.10.2019

NHL-legenda Theoren Fleuryn ja korkeushypyn maailmanennätysurheilijan Patrick Sjöbergin kertomukset joutumisesta oman valmentajansa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ovat saaneet julkisuudessa paljon huomiota. Yhdysvaltojen voimistelupiireissä vaikuttanut lääkäri on saanut pitkän vankeustuomion syyllistyttyään laajamittaiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Nämä paljon julkisuutta saaneet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Urheilu on maailmanlaajuisesti niin valtava ilmiö, että sen parissa tapahtuu valitettavasti kaikkia niitä ikäviä ja vastenmielisiäkin asioita, joita elämän muillakin osa-alueilla tapahtuu. Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke, vaan osa yhteiskuntaa, jossa tapahtuu epäasiallista ja jopa rikollista käytöstä. Näin ollen urheilun parissa toimivilla pitää olla myös kyky ja halu reagoida epäasialliseen käytökseen.

Tutkimusten valossa rikoksia on paljon

Suomessa Poliisiammattikorkeakoulu lähestyi asiaa tutkimalla vuosien 2016-2017 rikosilmoituksia. Vuosina 2016-2017 urheilun ja liikunnan parissa tehtiin 145 rikosilmoitusta seksuaalirikoksista. Näistä 48 liittyi kilpailu- ja harrastustoimintaan. Tapauksissa oli yhteensä 69 uhria. Epäiltyjä tekijöitä oli 76, joista 39 tapauksessa epäiltynä oli valmentaja tai ohjaaja. Uhrien keski-ikä oli 15,5 vuotta, mikä kertoo, että kyseessä on lapsiin ja nuoriin kohdistuva rikollisuus.

(Lähde: Turpeinen. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset liikunnassa ja urheilussa 2016-2017. 2018).

Mitä on seksuaalinen häirintä?

Seksuaalisen häirinnän arvioinnissa on aina kohteena olevan osapuolen oma kokemus avainasemassa. Käytös, joka koetaan häiritseväksi, on häiritsevää ja tilanteesta pitää päästä irti esimerkiksi ilmaisemalla, että “en halua jatkaa tällaista kanssakäymistä”. Flirttaileminen voi olla ihan kivaa, mutta pitää aina muistaa, että flirttailla ei voi yksin. Flirttailussa on mukana aina kaksi henkilöä vapaaehtoisesti. Jos toinen osapuoli ilmaisee, että ei halua flirttailla ja toinen osapuoli jatkaa siitä huolimatta flirttailua, toiminta muuttuu seksuaaliseksi häirinnäksi.

Väestöliiton asiantuntijan Saara Ruotsalaisen seminaarimateriaaleista lainaten seksuaalista häirintää ovat:

  • seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet.
  • epäasialliset seksuaaliset puheet, kuten kaksimieliset vitsit, homottelu ja huorittelu.
  • vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset.
  • epäasialliset seksuaaliset viestit, kuvat tai videot some-kanavissa.
  • seksiä koskevat ehdotukset tai vaatimukset.

Jos yllä mainitut teot kohdistuvat alle 16-vuotiaaseen, ne voivat täyttää seksuaalirikoksen tunnusmerkit.

Väestöliiton asiantuntijan materiaaleissa on myös listattu esimerkein tekoja, joita valmentajan ei tule tehdä:

Valmentaja ei...

  • ...flirttaile alaikäisen urheilijan kanssa, vaikka urheilija flirttailisi aikuisen kanssa.
  • ...utele urheilijan yksityiselämästä.
  • ...tarjoa kyytiä yksittäisille harrastajille ilman vanhempien lupaa.
  • ...pyri jatkuvaan kanssakäymiseen urheilijan kanssa harrastuksen ulkopuolella.
  • ...peseydy tai pukeudu urheilijoiden kanssa samassa tilassa samaan aikaan.
  • ...nuku samassa tilassa lasten ja nuorten kanssa yksin. Nukkumistilojen valvojana tulee aina olla vähintään kaksi aikuista.
  • ...kutsu urheilijaa kotiinsa, ellei muitakin urheilijoita tai valmentajia ole läsnä.
  • ...järjestä kahdenkeskisiä harjoituksia. Harjoituksissa tulee olla vähintään kaksi urheilijaa läsnä tai muita paikalla olijoita.
  • ...pidä matkoilla ollessaan kahdenkeskisiä tapaamisia kummankaan huoneessa, vaan aina julkisissa tiloissa.
  • ...anna urheilijalle lahjoja tai rahaa.

Yllä mainitun listan jokainen kohta ei sovi kaikkiin urheilulajeihin. Sen pohjalta voi kuitenkin pohtia toimintatapoja omassa lajissaan.

Mitä kaikkea voi silti tehdä?

  • Lohduttaa ja halata, jos urheilija sitä kaipaa.
  • Juhlia voittoa, antaa ylävitosia ja taputtaa olalle.
  • Avustaa ja ohjata.
  • Olla yksi luotettava aikuinen lisää urheilijan elämässä.
  • Nauraa ja käyttää huumoria.
  • Vaatia urheilijoita kunnioittamaan sääntöjä.
  • Luoda luottamuksellinen valmennussuhde urheilijaan.

Mitä voi tehdä, jos kokee seksuaalista häirintää?

  • Asia pitää ottaa puheeksi jonkun luotettavaksi koetun aikuisen kanssa. Nuoren urheilijan kannattaa puhua asiasta aina vanhemmilleen, mutta jos se tuntuu vaikealta voi asiasta kertoa myös jollekin seuran aikuiselle.
  • Jos asian puheeksi ottaminen omien vanhempien tai seuran aikuisten kanssa ei johda toivottuun tulokseen, on tarjolla useita vaihtoehtoja kysyä neuvoa tai pyytää apua. Näitä ovat esimerkiksi:
  • Et ole yksin -palvelu on urheilujärjestöjen ja Väestöliiton yhteinen palvelu, josta urheilun parissa   toimivat ihmiset voivat kysyä neuvoa. www.etoleyksin.fi
  • Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n Ilmo -palveluun voi tehdä ilmoituksen epäasiallisesta käytöksestä. www.suek.fi
  • Judoka voi aina olla yhteydessä myös Judoliittoon. www.judoliitto.fi

Tärkeintä on, että urheilija ei jää yksin pohtimaan asiaa, vaan ottaa sen puheeksi. Häirintää kokenut henkilö ei ole koskaan syyllinen häirintään.

Mitä häirinnän kitkemiseksi on tehty?

Suomalaisessa urheilussa epäasialliseen käytöksen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyä on tehty jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tällä hetkellä häirinnän ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen ovat keskeinen osa Olympiakomitean vastuullisuusohjelmaa. Aiheeseen liittyviä opasmateriaaleja on saatavilla Suomen Olympiakomitean verkkosivuilta. Seksuaaliseen häirintään puuttumiseen on laadittu erinomainen opas “Lupa välittää – lupa puuttua”, jonka tulisi kuulua jokaisen seuratoiminnassa mukana olevan aikuisen peruslukemistoon.

Judoliitto jakaa harrastajakunnalle suunnatussa uutiskirjeessään tietoa Et ole yksin -palvelusta. Seurajohtajia muistutetaan heille suunnatuissa uutiskirjeissä säännöllisesti Olympiakomitean opasmateriaaleista.

Tämän vuoden pääsiäisenä pidetyllä maajoukkueiden yhteisleirillä urheilijat koottiin luentosaliin saamaan tietoa aiheesta. Lokakuussa kamppailulajiliitot pilotoivat yhteistyössä Olympiakomitean, Suomen Valmentajien, Väestöliiton ja SUEK:n kanssa lajien parissa toimiville suunnatun “Koutsi ei kiusaa” -seminaarin. Kamppailulajiliitot toteuttavat yhdessä lajien harrastajille suunnatun yhdenvertaisuuskyselyn joka toinen vuosi. Kyselyssä selvitetään myös vastaajien kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä.

• Jutussa on lainattu Väestöliiton seminaarimateriaaleja useammasta eri tilaisuudesta.
• Tutustu kuvagalleriassa olevista liitetiedostoista Koutsi ei kiusaa -seminaarin materiaaleihin!

Juttua on päivitetty 24.10.2019 klo 11.42. Juttuun on lisätty Valmentaja ei... listan alle maininta listan ohjeellisesta luonteesta.

 

 

Tiedostot

Kirjoittaja

Pekka Lehdes