Valmennusta tiedolla johtaen

Valmennuksessa urheilijalta ja valmentajalta vaaditaan jatkuvaa kehittymistä. Jatkuvan kehittymisen ylläpitämiseksi on tiedettävä, mitä tehdään maailmalla ja mitä teemme kotimaassa. ‒ Tämä vaatii menneen tarkastelua ja tutkimista, jotta voidaan muuttaa tulevaa, kirjoittaa valmennuspäällikkö Jaana Jokinen.

 
25.3.2021

Judossa valmennus perustuu monesti valmentajan omaan kokemukseen. Opetetaan niitä asioita, mitkä ovat helppoja ja osataan näyttää. Tietysti käytännön kokemus on sellaista, mitä kirjoja lukemalla ei voi saada ja onhan sillä mittaamaton arvo. Kuitenkin, jos valmentaja ei päivitä tietojaan ja taitojaan vastaamaan lajin tämän päivän kansainvälisiä vaatimuksia, voi valmentaja olla hidasteena urheilijan kehittymiselle. 

Jos ei tarkkaan seuraa ja havainnoi urheilijan onnistumisia ja epäonnistumisia harjoitus- tai kilpailutilanteessa, valmennus tapahtuu mutu-tuntumalla. Samalla valmentaja saattaa värittää tosiasioita subjektiivisella näkemyksellään, joka ei tosiasiassa ole todellisuutta, ja saattaa näin olla esteenä urheilijan kehittymiselle. 

Urheilumaailmassa puhutaan tänä päivänä paljon näyttöön/tietoon perustuvasta valmennuksesta (evidence-based coaching). Mitä se sitten on? Yksinkertaistettuna se on kaiken saatavilla olevan niin sanotun kovan datan hyödyntämistä urheilijan kehittämisessä. Käytännössä kyse on tutkitun tiedon, kokemuksen, näkemyksen ja kaikkien edellä mainittujen asioiden yksilöllisestä soveltamisesta urheilijan valmennukseen (Hulmi & Rytkönen 2019).  

Kun tiedetään urheilijan kilpailutilanteessa käyttämät vahvuudet (onnistuneet heittotekniikat heittosuuntineen), on helpompi kehittää judokasta entistä parempi. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi valmentaa samalla lailla vaan, että valmennuksen tukena tulisi olla kaikki saatavilla oleva tieto niin lajista kuin urheilijastakin. 

Athlete Analyzer valmennuksen tueksi 

Ruotsalaisten kehittämä Athlete Analyzer tarjoaa kamppailulajeille työkalut siihen, mitä näyttöön perustuva valmennus vaatii. Ohjelman avulla urheilija ja valmentaja voivat suunnitella ja analysoida niin harjoittelua kuin ottelusuorituksia. 

Harjoittelun suunnittelu ja seuranta -osiossa valmentaja voi suunnitella ja jakaa harjoitusohjelmat yhden urheilijan tai isomman tiimin kanssa. Käyttö on vaivatonta tietokoneen tai mobiiliapplikaation välityksellä. Urheilija voi seurata valmentajan luomaa harjoitusohjelmaa yhdellä klikkauksella tai sitten kirjoittaa itse harjoittelun sisällöt ohjelmaan. 

Athlete Analyzer on mahdollista synkroroida myös Polar-sykemittareiden käyttämät Polar Flow -tilit. Tällöin kaikki sykemittariin tallennetut harjoitukset siirtyvät automaattisesti syketietoineen myös urheilijan harjoituspäiväkirjaan. Lisäksi ohjelma mahdollistaa kuormittuneisuuden seurannan erilaisten mittareiden avulla, joissa urheilija arvioi subjektiivisesti esimerkiksi yksittäisen harjoituksen kuormittavuuden tunteen.  

Myös ohjelman tarjoamat otteluanalyysin ominaisuudet ovat erittäin visuaalisia. Ne kertovat graafisesti judokan kilpailuissa käyttämien otteiden, tekniikoiden, heittosuuntien ja pistesuoritusten jakaumat. Tällöin judokan otteluvahvuudet ja -heikkoudet selviävät vaivattomasti. Ohjelmalla pystyy analysoimaan ottelun dynamiikkaa eli miten aktiivinen versus passiivinen urheilija on ollut ottelun aikana ja miten esimerkiksi otteluissa on shidoja tuomittu. Urheilija ja valmentaja voi hyödyntää näitä tietoja niin harjoittelun kuin ottelutaktiikan suunnitteluun. 

Judoliitto laajentaa yhteistyötä Athlete Analyzerin kanssa 

Judoliitto on käyttänyt Athlete Analyzer -ohjelmaa muutaman vuoden ajan. Kahdeksan hengen huippuryhmällä ohjelma on käytössä etenkin arkiharjoittelun seurantaan. 

‒ Athlete Analyzerin kautta saan yhteenvedon siitä, miten urheilijat ovat harjoitelleet. Ohjelma auttaa harjoittelun suunnittelussa ja myös siinä, että pystyn seuraamaan erityisesti niiden urheilijoiden valmentautumista, jotka harjoittelevat muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudun akatemiavalmennuksessa, Judoliiton päävalmentaja Rok Draksic kertoo. 

Myös urheilijat ovat kokeneet saavansa hyötyä ohjelman käytöstä. Hienoimpana pidetään datan analysointia.  

‒ Analysointityökalla pystyy näkemään kilpailuissa heitot tai suoritukset, joilla on eniten ottanut pistesuorituksia. Sitten toisaalta myös, mihin on eniten lentänyt. Ohjelmassa on myös helppoa siirtyä otteluvideolla tiettyyn tilanteeseen, jossa pistesuoritus on tapahtunut, huippuryhmän judoka Valtteri Olin toteaa . 

Huippuryhmän lisäksi yhteistyö on nyt laajennettu koskemaan myös nuorten ikäluokkaa (alle 21-vuotiaiden edustusjoukkue ja Mäkelänrinteen lukion judoryhmä). Saatujen kokemusten perusteella voimme lämpimästi suositella Athlete Analyzerin käyttöä kaikille kilpajudokoille.  

Athlete Analyzerin yhteistyön ohella Judoliitto on viime vuoden puolella aloittanut yhteistyön myös Olympiakomitean huippu-urheilun dataprojektissa, joka toteutetaan yhteistyössä TietoEVRY:n kanssa. Projektin tavoitteena on koota valmennukselle reaaliajassa tiedot urheilijan kunnosta ja vireystilasta. 

Kiinnostuneille demosessio 

Athlete Analyzerista kiinnostuneille voimme järjestää etäyhteyksin tutustumissession. Asiasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen. 

Albert Einsteinin sanoin “Hulluutta on tehdä sama asia uudelleen ja uudelleen ja odottaa erilaisia tuloksia. Jos etsit erilaisia tuloksia, älä tee samaa asiaa joka kerta.” 

Kirjoittaja: 
Jaana Jokinen 
valmennuspäällikkö 
jaana.jokinen@judoliitto.fi 

 Lähteet: 

Hulmi, J. & Rytkönen T. 2019. Liikunta & Tiede 2–3, 27–30.  

Tiedostot

Kirjoittaja

Jaana Jokinen